Halme, Kaarle (aka Halla, Raju)

Kolminäytöksinen huvinäytelmä sijoittuu maaseudulle ja kuvaa paikallisia asukkaita, kuten nuorta Vilho Härjänheimoa ja itsevarmaa Pöllönkorpea. Teos käsittelee humoristiseen sävyyn säätyeroja, kosintaa ja ihmissuhteita maatalousympäristössä, jossa perinteet ja uudet tuulet kohtaavat.

Viisinäytöksinen näytelmä sijoittuu hämeeläiseen Purimon taloon. Tarina seuraa talon emännän ja häntä valvovan holhoojan välisiä ristiriitoja sekä maaseutuyhteisön elämää pääsiäisen aikaan.

Köyhä kirjailija Yrjö Kaurla perii yllättäen tuntemattoman setänsä maatilan ja muuttaa kaupungista maaseudulle. Uusi elämänvaihe tuo mukanaan sopeutumista paikalliseen yhteisöön, kiintymystä luontoon sekä monimutkaisen rakkaussuhteen naapurin tytärtä kohtaan.

Satakuntaan sijoittuva kertomus seuraa Silmukorven torpan nuoren Epran elämää ja työntekoa maaseudun rauhassa. Tarina alkaa suvisunnuntain tunnelmista ja kuvaa torppariyhteisön arkea sekä nuoren miehen kasvua kotiympäristössään.

Kolminäytöksinen huvinäytelmä sijoittuu talviseen iltaan ja matkustajakotiin. Tarina seuraa Esa Pöllönkorven ja muiden hahmojen kohtaamisia naamiaisyön pyörteissä, joissa väärinkäsitykset ja hienostelua tavoittelevat henkilöt luovat koomisia tilanteita.

Kolminäytöksinen huvinäytelmä sijoittuu Sirpan kylän V.P.K:n talolle, jossa valmistaudutaan kesäisiin juhliin. Tapahtumien keskiössä ovat ravintolan hoitaja Ritva, Amerikasta palaava laulajasisar Helinä sekä maanmittari Raju Halla.

Yksinäytöksinen huvinäytelmä sijoittuu maalaistalon pirttiin ja kuvaa hyväntuulista kansanelämää. Henkilökaartoon kuuluu muun muassa talonisäntä, tullimies ja hupsahtanut vanhapiika. Tapahtumat saavat alkunsa kihlaukseen liittyvistä väärinkäsityksistä.

Yksinäytöksinen näytelmä sijoittuu kauppaneuvos Uljaalan kotiin aamupäivän hetkinä. Teos kuvaa porvarisperheen arkea, tyttären naima-aikeita sekä kaupankäynnin ja liike-elämän sävyttämiä ihmissuhteita.

Yksinäytöksinen näytelmä sijoittuu hämäläiseen maalaismaisemaan mallassaunan edustalle. Tarina seuraa nuoren väen illanviettoa, johon sekoittuvat palvelusväen juorut, talon emännän naimakaupat sekä nuorten väliset romanssit.

Yksinäytöksinen näytelmä sijoittuu Virvakan pirtin kesäiseen tunnelmaan. Tarina kuvaa nuoren isännän Artun, talon palvelusväen ja Jokisulan Sirkan välistä kanssakäymistä, jossa uuden ajan keksinnöt ja tulevaisuuden haaveet kohtaavat maaseudun perinteisen elämänmenon.

Kolminäytöksinen huvinäytelmä sijoittuu Hankalan taloon. Tarina seuraa itsepäistä isäntää Mattia, joka yrittää omalla kulmikkaalla tavallaan sopeutua muuttuvaan maailmaan ja perheensä uusiin aatteisiin.

Muistelmateos kuvaa suomalaisen teatterimaailman vaiheita kansallisen heräämisen aikoina. Se valottaa Arkadia-teatterin arkea, näyttelijäntyötä ja matkoja ulkomaille sekä sisältää muistoja teatterivaikuttaja Kaarlo Bergbomista.

Kolminäytöksinen näytelmä sijoittuu hämäläiseen maalaismiljööseen. Se kuvaa Jylhänkorven pirtin väen elämää, jota varjostavat maattomuus ja uhkaava huutokauppa. Teos tuo esiin vuosisadan vaihteen maaseudun yhteiskunnallisia ristiriitoja sekä viranomaisten ja köyhälistön kohtaamisia.

Yksinäytöksinen näytelmä sijoittuu tehtaanomistajan puutarha-asuntoon. Tarinassa seurataan tehtaan työväen salaperäistä liikehdintää ja sen vaikutusta omistajaperheen elämään sekä nuorten välisiin suhteisiin.

Nelinäytöksinen draama sijoittuu varakkaaseen maalaistaloon ja kuvaa sukupolvien välisiä ristiriitoja. Erkki Koljas ja hänen poikansa Pentti joutuvat vastakkain, kun Pentti kieltäytyy asettamasta varallisuutta avioliiton ja rakkauden edelle. Näytelmässä käsitellään myös opettaja Ainan asemaa ja papiston asettamia vaatimuksia.

Halmeen kolminäytöksinen näytelmä sijoittuu Vuorenpään kartanoon, jossa sateinen kesäpäivä ja kääpiösadut luovat puitteet taiteellisille pyrkimyksille ja onnettomalle rakkaudelle. Teos on korjattu laitos kirjailijan aiemmasta näytelmästä Herran ääni.

Kolminäytöksinen maalaisnäytelmä sijoittuu suomalaiseen kyläyhteisöön ja sisältää lauluja. Tarina seuraa Mahlamäen isäntää sekä kylän nuoria, joiden väliset luonne-erot ja ihmissuhteet luovat pohjan näytelmän tapahtumille.

Yksinäytöksinen satiiri kertoo manttaalimies Jaakoppi Sinisalo-Kanteleesta, joka tavoittelee kunnia-asemia ilman vakaumusta tai ansioita. Näytelmässä tarkastellaan koomisten hahmojen kautta nousukkuutta ja sääty-yhteiskunnan piirteitä.

Kolminäytöksinen näytelmä sijoittuu tehtailija Matti Makkolan kotiin. Teos käsittelee perhesuhteita, liiketoimia ja kunniaa, kun tytär Inkerin kihlaus ja menneisyyden tapahtumat uhkaavat aiheuttaa julkisen häväistyksen.

Yksinäytöksinen näytelmä on ensimmäinen osa sarjaa, joka käsittelee suomalaisten sivistyspyrkimysten historiaa. 1870-luvun maaseudulle sijoittuva teos kuvaa aikaa ennen kansallista herätystä, jolloin yhteiset aatteelliset riennot eivät vielä olleet tavoittaneet syrjäseutuja.

Yksinäytöksinen näytelmä sijoittuu 1880-luvun alkuun ja kuvaa raittiusliikkeen tuloa suomalaiseen maaseutuyhteisöön. Teos on osa näytelmäsarjaa, joka käsittelee kansallista herätystä ja sivistyspyrkimyksiä.

Halmeen yksinäytöksinen näytelmä sijoittuu 1890-luvun lopulle ja on osa laajempaa näytelmäsarjaa. Teos kuvaa suomalaista valistustyötä ja kansallista heräämistä keskittyen erityisesti nuorisoseura-aatteen nousuun maaseudulla.

Neliosaisen näytelmäsarjan päätösosa sijoittuu 1900-luvun alkuun ja käsittelee työväenaatteen nousua. Yksinäytöksisessä teoksessa seurataan sepän perheen ja kyläyhteisön jäsenten sivistyspyrkimyksiä sekä aatteellisia ristiriitoja korpipitäjän keskellä.

Yksinäytöksinen komedia sijoittuu seuratalon näyttämölle, jossa paikallisen suojeluskunnan jäsenet harjoittelevat sotilaallisia taitoja. Sankaripilaksi kutsuttu teos kuvaa huumorin keinoin innokkaiden mutta kokemattomien harjoittelijoiden edesottamuksia ja keskinäistä sanailua.