- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: hantlangare)
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- murt. verratt. yleinen
- suomihantlankari
- nykyruotsihantlangare ’apuri, kätyri, apumies’
Tästä lyhentymänä ilmeisesti myös hantti- (yhd:jen alkuosana) ’toisarvoinen (työ); kelpoisuudeltaan heikko (henkilö)’: hanttimies, hanttihomma jne.
Helsingin slangissa
hanslankari ’apumies, sekatyömies’; myös handslangari, hanslangari, hansslangari, hantlankari, hantslaakari, hanttari, hantti
← ruotsi handlangare ’apumies’, alkuaan ”kädellä ojentaja” (esimerkiksi muurarin apulainen, joka ojenteli tiiliä) ← saksa handlanger ’sama merkitys’ (langen ’ojentaa, ojentua’).
Johdoksia: hanttihomma, hanttiduuni ’sekalainen työ, keikkahomma’