ha­rit­taa

verbi/ˈhɑritːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ha-rit-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: hara

Merkitykset

  1. laittaa haritukseen, vääntää sopivasti haralleen, pois linjastaSahan hampaat haritetaan leikkaavuuden tehostamiseksi.
  2. olla harallaanKarsastus saa silmät harittamaan kirkkaassa valossa.

Esimerkkilauseet

Mary haritti siniset silmänsä suuriksi, mutta ei käsittänyt, mikä tyttöjä niin kovin huvitti.
— Elisabeth Kuylenstierna-Wenster, Elämän keväässä
Oli kaiketi siinä hammas hampaan vieressä, mutta piru sen oikein tiesi miten se olisi pitänyt renkata ja harittaa, jakaa, ja miten viilalla sipaista.
— Pentti Haanpää, Kolme mestarijuttua
Uloimmat kehälehdet harittavat ulospäin, sisemmät ovat pystyjä; väriltään kehä on punainen, vaaleanpunainen tai keltainen.
— Wikipedia: Oroya

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan harittaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hänen tukkansa haritti, ja avonaisesta suusta näkyi vilahdukselta kiristyneitä hampaita.
— Henryk Sienkiewicz, Kaksintaistelu
Hän työnsi hattuun kouransa, haritti sormensa kuin ripsutusharjaksi ja räiskytti vettä haavoittuneen kasvoille.
— Alexandre Dumas, Kansanmies

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hara yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi, saame, länsimari
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenharistua ’levitä’, harota ’hajota’, harottā ’hajottaa, levittää’
karjalahara ’männynhaarukasta tehty naarausväline; karhi’, haralleh ’harallaan, haralleen’, harata ’vetää haraa; karhita’
vatjaaro ’harava’, arota ’haravoida’
viroharu, eteläviro haro ’haara, haarautuma’, haruline ’haarainen, haarakas’, haruneda ’haarautua, haaroittua’, harutada ’selvittää, purkaa’, (murt. Vaivara) ara ’harava’
liiviaʾr (mon. arūd) ’suunta; oksa, huippu, kulma’, aʾrlimi ’haarainen’, arā ’viistoon, poikki, halki’, aʾrtə ’hajottaa, repiä, purkaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamesuorre ’haara, haarauma’
länsimarilänsimari šar-, itämari šor-: šarə̑m-pandə̑, šor-wondo, šorə̑m-bondə̑ ’harava’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsiskränka, spärra

Esiintymistiheys

1 493 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: harittaa 58 % · harittavat 18 % · haritti 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin harittaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäharitanharitinolen harittanutolin harittanut
sinäharitatharititolet harittanutolit harittanut
hänharittaaharittion harittanutoli harittanut
meharitammeharitimmeolemme harittaneetolimme harittaneet
teharitatteharititteolette harittaneetolitte harittaneet
heharittavatharittivatovat harittaneetolivat harittaneet
passiiviharitetaanharitettiinon haritettuoli haritettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäharittaisinolisin harittanut
sinäharittaisitolisit harittanut
hänharittaisiolisi harittanut
meharittaisimmeolisimme harittaneet
teharittaisitteolisitte harittaneet
heharittaisivatolisivat harittaneet
passiiviharitettaisiinolisi haritettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäharita—
hänharittakoonolkoon harittanut
meharittakaamme—
teharittakaa—
heharittakootolkoot harittaneet
passiiviharitettakoonolkoon haritettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäharittanenlienen harittanut
sinäharittanetlienet harittanut
hänharittaneelienee harittanut
meharittanemmelienemme harittaneet
teharittanettelienette harittaneet
heharittanevatlienevät harittaneet
passiiviharitettaneenlienee haritettu

Infinitiivit

1. infinitiiviharittaa
1. inf. pitkä muotoharittaakseen
2. inf. inessiiviharittaessa
2. inf. inessiivi, passiiviharitettaessa
2. inf. instruktiiviharittaen
3. inf. inessiiviharittamassa
3. inf. elatiiviharittamasta
3. inf. illatiiviharittamaan
3. inf. adessiiviharittamalla
3. inf. abessiiviharittamatta
3. inf. instruktiiviharittaman
4. infinitiiviharittaminen
5. infinitiiviharittamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiharittava
Passiivin 1. partisiippiharitettava
Aktiivin 2. partisiippiharittanut
Passiivin 2. partisiippiharitettu
Agenttipartisiippiharittama
Kieltopartisiippiharittamaton

Riimit

-ɑritːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Harittaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/harittaa