ho­ri­sont­ti

substantiivi/ˈhorisontːi/
Jaa

Merkitys

  1. näennäinen viiva, joka erottaa toisistaan maan ja taivaan jakaen näkökentän kaikki suunnat kahteen osaan: niihin, jotka kohtaavat Maan pinnan, ja niihin, jotka eivät kohtaa

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.horizon
  • ruotsihorisont
  • saksaHorizont (m)
  • ranskahorizon (m)
  • venäjäгоризонт (m)
  • esp.horizonte (m)
  • virohorisont
  • italiaorizzonte (m)
  • puolahoryzont (m)

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Aikakaudet erotetaan useampiin vielä lyhempiin ja vahvuuteensa nähden ohempiin "kerroksiin", ja vielä näissäkin on huomattavana missä selvempiä, missä vähemmän selviä geologisia "horisontteja".
— I. K. Inha., Saksanmaa
"Dupin", sanoin vakavasti, "tuo menee yli minun horisonttini.
— Edgar Allan Poe, Morgue kadun kauhu
Puistossa on kanava, joka etenee kohti horisonttia vesiputousten sarjana, ja suihkulähteitä, jotka virtaavat puutarha -altaisiin.
— Wikipedia: Casertan palatsi

Englanninkieliset vastineet

  • horizon
  • twilight zone

Esiintymistiheys

12 471 esiintymää · 4.8 / milj.

Suomi24
3.8
Sanomalehdet
18.2
Aikakauslehdet
8.6
Wikipedia
8.0
Reddit
6.0
Tekstitykset
4.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5, vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihorisontti
Genetiivihorisontin
Partitiivihorisonttia
Essiivihorisonttina
Translatiivihorisontiksi
Inessiivihorisontissa
Elatiivihorisontista
Illatiivihorisonttiin
Adessiivihorisontilla
Ablatiivihorisontilta
Allatiivihorisontille
Abessiivihorisontitta

Riimit

-ontːi

Kaikki riimit

Lähteet