huh­ta

erisnimi, substantiivi/ˈhuhtɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

huh-ta (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

Esimerkkilauseet

Kaukaa, vetten tuolta puolen, tänne vaelsin, Rauhan tultua ma tuonne pirtin rakensin; Omaa perkaamaani huhtaa tässä kyntää aura, Minun kylvöstäni tuolla yleneepi kaura.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot
Tarhaansa lymyy, kun nousi jymyyn, vapisten karja ja juhdat; ohitse liitää, kun lauma kiitää, valot, pellot, talot, huhdat.
— Rudyard Kipling, Viidakkopoika
Pronssikaudelle ajoitettuja indoiranilaisia lainasanoja ovat muun muassa huhta, varsa, marras, taivas, mana, jumala.
— Wikipedia: Suomen esihistoria

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan huhta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Mutta vuosia kesti, ennenkuin saman ahon voi uudestaan raataa huhdaksi.
— Samuli Paulaharju, Kainuun mailta
Hänen isänsä oli toimittaja ja sosialidemokraattinen poliitikko Vihtori Huhta.
— Wikipedia: Volmari Iso-Hollo
Eräänä leppoisena kevätyönä tuli hän vanhalle huhta-aholle, Komettotunturin alle.
— Kaarlo Hänninen, Kiveliön karkurit
Hän syksymmällä ja talvella ahkerasti metsästeli ja asetteli ansoja ja hiihti petojen jälkiä ja teki huhtia sinne tänne vuorien rintoihin.
— Väinö Voionmaa, Erämiehet

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
itämurteet
Vastineita
karjala, lyydi, viro, ersämordva
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahuuhta ’huhta, poltettu kaski’
lyydihūht(e̮) ’huhta (ruista kasvava)’
viromurt. uht (g. uha) ’risu-, heinäkasa; perkiö, kaski’: uhta põletada ’polttaa kaskea’, uha, uhe (g. uhte) ’kaskeksi kaadettu metsä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva tšuvto, mokšamordva šufta ’puu’

. Sanaa on arveltu balttilaiseksi lainaksi (balttilainen *šukta ← indoeurooppalainen *ḱuk-to- ’sytytetty’). Katso myös huhtikuu.

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

2 330 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
4.8
Aikakauslehdet
6.2
Wikipedia
3.4
Reddit
1.6
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: huhta 83 % · huhdan 13 % · huhtaa 3 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uhtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huhta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huhta