huo­ko­nen

substantiivi/ˈhuo̯konen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

huo-ko-nen (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. ohut kohta soluseinässä

Esimerkkilauseet

Sitten hän tunsi kuinka kylmä hiki kihosi hänen jokaisesta huokosestaan, hänen kurkkuunsa kuoli parahdus, ja hän tiesi, vaikka ei nähnyt, että hänen tukkansa paraikaa muuttui harmaaksi.
— Kössi Kaatra, Suuri rikos
Vety pakeni päällyksen huokosista.
— Jules Verne, Viisi viikkoa ilmapallossa
Selluloidi soveltuu soittimien rakentamiseen, sillä se on helposti muovattavaa, erittäin kestävää ja yhdessä puukomposiittirakenteena kaunissointinen materiaali, joka ei tuki soittimen puurungon huokosia.
— Wikipedia: Selluloidi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan huokonen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kuitenkin pienemmät huokoset lisäävät vastaavaa sarjaresistanssia ja pienentävät tehotiheyttä.
— Wikipedia: Superkondensaattori
Osa liukenee maaperän huokosissa olevaan veteen ja osa huokoskaasuun.
— Wikipedia: Maaperän pilaantuminen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan huoata yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, eteläsaame
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhōata (prs. hōkān) ’levätä’, hōkaella ’huokailla’, hōkua, hōkussa ’hengittää’, hōku, hōko ’henkäys, henki’, nenähōku ’sierain’
karjalahuokavuo, huoahtoakseh ’levähtää’, huokavo, huokavus ’lepo’, huokain ’sierain’
lyydihuogain ’sama merkitys’, huogauzuda ’levätä’
vatjaōgata ’levätä’, ōgahtā ’huokaista’, ōkua ’huokua’
virohooguda ’sataa rankasti; ähkiä, läähättää’, hoog (g. hoo, Wied myös hoou) ’sadekuuro, tuulenpuuska; vauhti; lepo, väliaika’
–? liivi ūg ’kohista, humista (korvat), vinkua (tuuli)’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame soågedh ’humista, kohista (tuuli, puro)’, ruotsinsaame (LÖ) suokket ’huoata, huoahtaa’, ? pohjoissaame šuokˈket (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’huoata’.

Deskr.-onomat. sanoja. Tähän yhteyteen liitetyt permiläisten ja ugrilaisten kielten sanat (udmurtti šoka(l)ni̮ ’hengittää, huokua, huoata, puhaltaa’ | komi šojt́t́śi̮ni̮ ’hengähtää, levähtää’ | itämansi šāχ-, sē̮k- ’hengittää raskaasti’ | etelähanti šeχəj- ’läähättää’) ovat erill. deskr. sanoja, tuskin keskenäänkään yhteistä alkuperää.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.pore, pit
  • ruotsipor
  • saksaPorus, Tüpfel, Pore
  • ranskapore
  • venäjäпора
  • viropoor, urve

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • pore
  • ostiolelähisynonyymi
  • pit

Esiintymistiheys

2 890 esiintymää · 1.1 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
2.4
Wikipedia
1.6
Reddit
0.1
Tekstitykset
1.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: huokoset 34 % · huokosia 26 % · huokosiin 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uokonen

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huokonen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huokonen