- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä englannin interference ’interferenssi; sekaantuminen, puuttuminen’, johdos verbistä interfere ’sekaantua, puuttua’ ← muinaisranskan s’entreferir ’tapella, lyödä toisiaan’, jossa entre ’väliin; toinen toistaan’ (← latinan inter ’keskenään, toinen toistaan’) + ferir ’iskeä’ (← latinan ferire ’iskeä’).
Fysiikan terminä englannin interference on oppitekoinen sana (Thomas Young, 1802), joka sittemmin otettiin käyttöön myös kielitieteessä.