kaa­la­ta

verbi/ˈkɑːlɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kaa-la-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)kahlata
  2. (murteellinen)kiirehtiä
  3. (murteellinen)kahmia tai kerätä itselleen

Esimerkkilauseet

Kuonab siis ui rantaan, mela toisessa kädessään, toisella kanuuta uittaen, ja Van kaalasi, vetäen hännästä kuollutta kalastajanäätää.
— Ernest Thompson Seton, Rolf salolla
Poika työlle työnteleikse, kaalasi kalastamahan, nuotan suuren souantahan; souti tarmonsa takoa, souti poikki puiset hangat, katajaiset kaaret katkoi, venon haapaisen hajotti.
— Eino Leino, Kalevala näyttämöllä
Ja tämä nainen oli tullut hänen omakseen ennenmainitulla souto-retkellä, kun Worse, sittenkuin seura oli juonut kahvia eräässä pienessä saaressa, oli ottanut hänet syliinsä ja kaalaten kantanut häntä veneesen, odottamatta kunnes se pääsi oikein rantaan.
— Alexander L. Kielland, Laivuri Worse

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kaalata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Eeva katseli ikkunasta, kuinka he kaalasivat vedessä, sillä vesi oli tulvillaan ja laituri veden alla.
— Immi Hellén, Eeva Aarnio

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kahlata yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, viro, saame, ersämordva, länsimari ja 5 muuta kieltä

Alkuperä hämärä. Jos sana palautuu asuun *kälä-, sen vastineiksi sopivat

Vastineet sukukielissä (11 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakoaloa ’kahlata, tarpoa; paistaa pilvien lomitse; tihkua läpi’, koalama, koalates, ‑tus ’kahluupaikka’
lyydikualada ’kahlata, tallata’
virokahlata ’kahlata’ (← suomi)

vertaa myös liivi kɔ̄ʾĺə ’koetella, tunnustella, maistaa’ (suomi → nykyruotsi murt. Suomi kol(a) ’kahlata’).

Vertailukohtia

saamegallet ’kahlata; (N myös) pilkistää (aurinko pilvien lomasta: rajuilman enne)’, pohjoissaame gālâ, ‑llâg-, eteläsaame gaaluo ’kahlaamo’
ersämordvaersämordva keĺems, mokšamordva käĺəms ’kahlata’
länsimarilänsimari keläm, itämari kelam
udmurttikoli̮ni̮, kolni̮
komikelni̮ ’sama merkitys’
etelämansietelämansi kǟl-, itämansi länsimansi kɔ̈̄l-, pohjoismansi k˳āl- ’nousta ylös, mennä maihin’
itähantiitähanti kül-, etelähanti kit-, pohjoishanti kil- ’sama merkitys’
unkarikel- ’nousta ylös’.

itämerensuomalaisen sanan takavokaalisuuden on arveltu perustuvan vanhaan lainautumiseen saamesta. Lähinnä volgalainen, permiläinen ja ugrilainen sanoille on esitetty epävarmoja vastineita samojedilaisista ja turkkilaisista kielistä sekä jukagiirista.

Esiintymistiheys

36 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kaalata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkaalaankaalasinolen kaalannutolin kaalannut
sinäkaalaatkaalasitolet kaalannutolit kaalannut
hänkaalaakaalasion kaalannutoli kaalannut
mekaalaammekaalasimmeolemme kaalanneetolimme kaalanneet
tekaalaattekaalasitteolette kaalanneetolitte kaalanneet
hekaalaavatkaalasivatovat kaalanneetolivat kaalanneet
passiivikaalataankaalattiinon kaalattuoli kaalattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkaalaisinolisin kaalannut
sinäkaalaisitolisit kaalannut
hänkaalaisiolisi kaalannut
mekaalaisimmeolisimme kaalanneet
tekaalaisitteolisitte kaalanneet
hekaalaisivatolisivat kaalanneet
passiivikaalattaisiinolisi kaalattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkaalaa—
hänkaalatkoonolkoon kaalannut
mekaalatkaamme—
tekaalatkaa—
hekaalatkootolkoot kaalanneet
passiivikaalattakoonolkoon kaalattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkaalannenlienen kaalannut
sinäkaalannetlienet kaalannut
hänkaalanneelienee kaalannut
mekaalannemmelienemme kaalanneet
tekaalannettelienette kaalanneet
hekaalannevatlienevät kaalanneet
passiivikaalattaneenlienee kaalattu

Infinitiivit

1. infinitiivikaalata
1. inf. pitkä muotokaalatakseen
2. inf. inessiivikaalatessa
2. inf. inessiivi, passiivikaalattaessa
2. inf. instruktiivikaalaten
3. inf. inessiivikaalaamassa
3. inf. elatiivikaalaamasta
3. inf. illatiivikaalaamaan
3. inf. adessiivikaalaamalla
3. inf. abessiivikaalaamatta
3. inf. instruktiivikaalaaman
4. infinitiivikaalaaminen
5. infinitiivikaalaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikaalaava
Passiivin 1. partisiippikaalattava
Aktiivin 2. partisiippikaalannut
Passiivin 2. partisiippikaalattu
Agenttipartisiippikaalaama
Kieltopartisiippikaalaamaton

Riimit

-ɑːlɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaalata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaalata