kak­si­nai­nen

adjektiivi/ˈkɑksinɑi̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: kaksi

Merkitys

  1. jossa on kaksi eri ominaisuutta, osa-aluetta tmv.; kahtalainen

Etymologia

kaksi + -nainen

Esimerkkilauseet

Nämä säännöllisesti uudistuvat viisifrangiset olivat kaksinainen arvoitus: Courfeyracille, joka ne antoi, ja Thénardier'lle, joka otti ne vastaan.
— Victor Hugo, Kurjat IV
Hymy huulilla antoi tuo tökerö viedä itsensä pois, sillä hän luotti niihin sanoihin, joita kuningatar oli sanonut ajattelematta, että niillä oli kaksinainen tarkoitus.
— Viktor von Falk, Kuningatar Dragan rakkausseikkailut
Hänen suhteensa antiikin kulttuuriin oli kaksinainen: hän hallitsi sen erinomaisesti, mutta torjui sen vaikutukset asemansa takia.
— Wikipedia: Myöhäisantiikki

Esiintymistiheys

632 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikaksinainen
Genetiivikaksinaisen
Partitiivikaksinaista
Essiivikaksinaisena
Translatiivikaksinaiseksi
Inessiivikaksinaisessa
Elatiivikaksinaisesta
Illatiivikaksinaiseen
Adessiivikaksinaisella
Ablatiivikaksinaiselta
Allatiivikaksinaiselle
Abessiivikaksinaisetta

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit

Lähteet