rah­vas

substantiivi/ˈrɑhʋɑs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rah-vas (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 8 826. yleisin sana

Merkitykset

  1. entisaikojen säädytön väestönosa; väestö, joka ei kuulunut mihinkään säädyistä
  2. hienostumaton maalaisväestö, joka ei ole oppinut herrain tavoille
  3. tavallinen kansa, tavallinen väki, joka ei ole sivistynyttärahvaan runous

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ei helmiä heitetä sikojen eteen, ei timantteja kylvetä tielle, min pintaa polkevi räyhäävä, roskainen rahvas!
— Aarni Kouta, Dityrambeja
Mie, kiitoksii, en juo: Rakastain rahvasta oon njiistä kieldäydynnä; En njiin oo tunnotoin kuin Suomen papit nuo, Kutk' ei oo kansoaan eig' aigoans' älynneet, Voan piispan hourehet hyväksyin hälynneet; Meist' on jo monjigi viinasta jeäksiyvynnä.
— Arvi Jännes, Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi
Veisujen pääsisältöä olivat onnettomuudet, katovuodet, luonnonmullistukset ja sodat, jotka muodostivat perustan rahvaan historialliselle muistille.
— Wikipedia: Arkkiveisu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan rahvas lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Näyttää mitä talonpoikainen rahvas paikoin emäntiensä ja tyttöjensä somuudeksi vaatii.
— Elias Lönnrot, Suomalaisia sananlaskuja
Iltahämärissä alkoi kylän rahvasta keräytyä Niemelään katsomaan morsiusväen lähtöä.
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 6 Naimistavat
Pohjanmaan rahvas, joka siihenkin asti tuskin oli salannut vihaansa, alkoi nyt näyttää sitä julkisesti, rohkeasti.
— Julius Krohn, Kertomuksia Suomen historiasta IV
Sinun olymppolainen kauneutesi on yläpuolella rahvaan raakaa parjausta.
— Jalmari Hahl, Kandaules

Etymologia

Vanhin tieto
1555
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: Selitetty lainaksi samasta ’kasvamista’ merkitsevästä germaaninen sanasta kuin raavas ’täysikasvuinen’, katso tätä.

Jo ennen germaaninen alkuperän esittämistä on arveltu, että sanat rahvas ja raavas olisivat samaa alkuperää: sanasta *rahvas ’täysikasvuinen, voimakas’ olisi toisaalta kehittynyt → raavas ’täysikasvuinen’ ja toisaalta → rahvas ’väki’. Muutosten olisi täytynyt tapahtua jo kantasuomi:ssa, ja reliktiksi olisi jäänyt muutama murteiden ja vanhan kirjakielen tieto, joissa sanalla rahvas on merk. ’täysikasvuinen; terve’ tai ’kotieläin’. Oletus on epävarma.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalarahvas ’väki, ihmiset; kansa’
lyydi, vepsä, vatjarahvaz ’sama merkitys’
virorahvas ’kansa, väki’
liiviroʾuž, roʾuz ’ihmiset, väki’

(viro liivi → latvia ravasts ’suuri perhe’).

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • unwashed
  • hoi polloi
  • herd
  • rabble
  • pleb
  • common people

Esiintymistiheys

17 060 esiintymää · 6.5 / milj.

Suomi24
7.1
Sanomalehdet
4.6
Aikakauslehdet
4.4
Wikipedia
4.5
Reddit
6.9
Tekstitykset
3.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 41 (vieras)

Yleisimmät: rahvaan 35 % · rahvas 30 % · rahvasta 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑhʋɑs

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rahvas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rahvas