1karhi1 – äes, etenkin pölkyistä oksat katkomalla tehty risukarhi
- Levinneisyys
- Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi, hajat. hämäläismurteet
Todennäköisesti samaa sanuetta kuin karha, karhea, katso näitä. On myös pidetty mahdollisena, että sanan alkup. merkitys olisi ’oksa’, ja sen yhteyteen kuuluisivat mokšamordva kaʀtša ’risu’, ersämordva kurtšt kartšt ’risut ja roskat’ ja länsimari karša ’vedessä mädänneet oksat ja risut; ryteikkö’.
Samaa juurta olevia sanoja
2karhi2 – karhe, (kuivumaan haravoitu) heinäluoko, viljaluoko; kasa, kerros; joukko, parvi
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan karhe yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
Todennäköisesti samaa sanuetta kuin karhea, katso tätä.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | karhe ’harjanteeksi haravoitu heinäluoko’, karhottā, karhutella ’haravoida heiniä karheelle’ |
|---|
| karjala | karhe ’heinäkarhe’, karhita ’haravoida heiniä’ |
|---|
| vatja | karote̮lla ’haravoida heiniä karheelle’ |
|---|
| viro | murt. (KS) karu ’heinäkarhe’ |
|---|
(suomi → pohjoissaame gāhru ’niitetty heinälaes, heinäkarhe’).
Samaa juurta olevia sanoja