1karista1 – ratista, rapista, korista, kuulostaa karhealta
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä, viro
Onomat. sana, vertaa korista.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | karissa ’rapista, kahista; korista’, karata (prs. karajau) ’sama merkitys’, karistoa ’selvittää (kurkkuaan)’ |
|---|
| lyydi | karišta ’korista’, karaitta (prs. karaidau) ’korista (henki)’, karaiduttada, karaidoittada ’kuorsata’ |
|---|
| vepsä | karaita (prs. karaidan) ’puhua karhealla äänellä, korista’, kare̮idab (prs. yks. 3.) ’ääni on karheana’ |
|---|
| viro | kariseda ’rahista, käristä’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2karista2 – putoilla, tippua, varista
- Levinneisyys
- itämurteet Kymenlaakso Kaakkois-Häme Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Peräpohja
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
Luultavasti samaa onomat. alkuperää kuin karista1, katso tätä; alkumerk. ehkä ’pudota maahan aiheuttaen kahinaa’.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | karissa ’tippua, varista’ |
|---|
| karjala | karissa ’sama merkitys’, karistoa ’varistaa, sirottaa’, karissella ’tiputella’ |
|---|
| vatja | (Tsv) karissē̮ma, (vatjan Kukkosin murre) karissella ’sama merkitys’, karissua ’varista’ |
|---|
| viro | murt. kariseda ’pudota maahan, varista’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja