Asiasanasto.fi

karttu

substantiivi

/ˈkɑrtːu/

Merkitykset

  1. 1.kapula, keppi
  2. 2.pyykki- tai muu nuija
  3. 3.maila (erit. kyykässä)
  4. 4.juhdan ja kuorman välissä käytettävä poikittainen vetoaisa, johon kytketään toisaalta eläimeen, toisaalta kuormaan kiinnitetyt aisat tai hihnat

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Juostaan, siukut, sokkosilla, karttu vietiin, leikki uusi, viejä piestään nokkosilla, mutta kas jo äiti huusi...!

Larin-Kyösti, Tarutarha

Aina miulle annettihin Riihestä riwein riuska, Launasta jykein loukku, Rannalta rawein karttu, Suurin taikko tanhuasta, Se minulle syö'äkseni: Luut lihoista, päät kaloista, Kuoret leiwistä kowista, Murut muista suuruksista.

D. E. D. Europaeus, Karjalan kevätkäkönen

Linko kehittyi bolasta tai keihäänheittovivusta, tikari keihäänkärjestä ja karttu nuijasta.

Wikipedia: Esihistoriallinen sodankäynti

Esiintymistiheys

1 017 esiintymää, 0.4 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.4
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi C

Nominatiivikarttu
Genetiivikartun
Partitiivikarttua
Essiivikarttuna
Translatiivikartuksi
Inessiivikartussa
Elatiivikartusta
Illatiivikarttuun
Adessiivikartulla
Ablatiivikartulta
Allatiivikartulle
Abessiivikartutta

Riimit

-ɑrtːu

Kaikki riimit