kau­neus

Tämä kauneus itsessään, kauneuden idea — Platon ei tässä käytä tätä sanaa — on syntymätön ja häviämätön, ikuinen ja muuttumaton, riippumaton kaikesta yksityisestä, jotakin itsessään ja itsestään olevaista, josta kaikki muu kauneus on osallisena.

Luo nousukas rahtusen sellaista, jota kulttuuriksi, kai syystäkin, sanotaan: on hänellä, niinkuin jo virkoin, hiukan kirjoja, tauluja, kauneutta.

Hänellä on tietynlaista taipumusta antiikin tyyliin, veistoksellisuus on hyvin selvästi nähtävissä hänen teoksissaan, mutta ne ilmentävät myös elävyyttä, luontoa ja kauneutta.