1kielo1 – pieni puinen viljamitta (⅛ tynnyriä)
- Alkuperä
- Lainasana (skandinaavinen)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- paikoin Pohjois-Pohjanmaa
Lainalähde: ← skandinaavinen, vertaa joko kantaskandinaavi *skēlō- ’malja’ = muinaisnorja skál, nykyruotsi skål jne. tai luultavammin ← nykyruotsi murt. (muun muassa Länsipohja) skäl ’1⁄8 tynnyriä’. — Myös pohjoissaame skiello, skiellō, skello ’pytty’ ← skandinaavinen; edellisten lisäksi vertaa muinaisnorja skjóla ’pytty, kippo’.
2kielo2 – ruohokasvi jonka valkoiset tuoksuvat kukat ovat toispuolisessa tertussa ja lehdet kaksittain
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kieli yhteydessä
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot (eli 1802–1884)
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 11 muuta kieltä
Samantapaisia sanoja on myös muun muassa altailaisissa kielissä (kele, kile, kǟlä).
Vastineet sukukielissä (17 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kēli ’kieli’ |
|---|
| karjala | kieli |
|---|
| lyydi | kiel(i), kieĺ ’sama merkitys; varstan liikuva osa; (rysän) nielu; loukun tai lihdan kansipuu’ |
|---|
| vepsä | keĺ ’kieli; loukun tms. yläosa’ |
|---|
| vatja | tšēli, tšīli ’kieli’ |
|---|
| viro | keel |
|---|
| liivi | kēĺ (g. kīel) ’sama merkitys’ |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | giellâ ’kieli; ansa, paula’ |
|---|
| ersämordva | ersämordva keĺ, mokšamordva käĺ ’kieli’ |
|---|
| udmurtti, komi | ki̮l ’kieli, puhe, sana’ |
|---|
| – | ? etelämansi kälǟmt-, itämansi kɔ̈̄ləmt-, pohjoismansi (nuŋk‑)kāləmt- ’tiedustella, tarkkailla’ |
|---|
| – | ? itähanti köl, etelähanti ket, pohjoishanti keᴧ ’sana; uutinen; kieli (Sprache)’ |
|---|
| nenetsi | sie ’kieli’ |
|---|
| nganasani | sieja |
|---|
| selkuppi | šē, šī, sä |
|---|
| kamassi | (johd.) šikä, šɛkə |
|---|
| matori | kašte |
|---|
| taigi | käštä ’sama merkitys’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus kieli ja kieltää.