ki­ro

substantiivi/ˈkiro/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ki-ro (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 13 866. yleisin sana

Merkitys

  1. (harvinainen)(lähinnä monikossa)kirousviinan kirot

Esimerkkilauseet

Kiroaa oma kansasi sua, osa senhän niin onneton, vaikee; idän kansat ja lännen ne myös yht'ainoota uhkaa ovat; ja vankileireillä Suomen sa myös näet nousevan nyrkit kovat, suist' orjain sieltäkin singahtaa kiro hurjan hurja ja haikee.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Antti Joopus pellon poika, maan mahtava isäntä, säästelijä, päästelijä kylän kylmistä kiroista, nuorten miesten nuoliskoista!
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Hän myös alkoi turhautua ammattiin, sillä hän ei missään vaiheessa täysin sopeutunut julkisuuselämän kiroihin.
— Wikipedia: Rita Hayworth

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kiro lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Syömähän kylän kiroja, Kylän noiat nokkimahan.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Mut yhäti yöhyen voimat ne ilkkui hornastaan, työns' kironsa inhat soimat sitä joukkoa kaatamaan.
— Hilja Pärssinen, Musta virta
Kaikk' iloitenko kannoitte te kirot murhaajain, näin kokeneet kuin oisitte vain auvot unelmain?
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Jantukka-noidan kirot olivat pystyneet sekä emäntään että Aapramiin.
— Väinö Kataja, Noidan kirot

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen, ei Vermlanti
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, saame
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkero ’kiro, ‑sana’, kerota ’kirota’
karjalakiro ’kiro, kirot; kirous, kiroaminen’, kirota ’kirota, sadatella; haukkua, moittia, sättiä, solvata, torua’
lyydikirota ’torua, haukkua, moittia, sättiä’
vepsäkirota ’sama merkitys; kirota’, kirodiž ’kirous’
vatjatširota ’kirota’
virokiruda ’noitua, kiroilla, kirota’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegârro ’kiro, kirous’, gârrodit ’kirota’
–?? itämansi χor-, länsimansi kor-, k˳ar- ’riidellä; kirota, herjata’
–?? itähanti korəm-, etelähanti χurəm-, pohjoishanti χorəm- ’suuttua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

9 029 esiintymää · 3.4 / milj.

Suomi24
3.8
Sanomalehdet
2.0
Aikakauslehdet
1.6
Wikipedia
0.8
Reddit
2.1
Tekstitykset
2.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kiroilla 42 % · kiroa 15 % · kiroista 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iro

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiro. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiro