ko­laut­taa

verbi/ˈkolɑutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ko-laut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: kolahtaa

Merkitys

  1. aiheuttaa kolahdus, lyödä jollakinBrasilian Bolsonaro olisi kolauttanut homolastaan auton ovella päähän.

Esimerkkilauseet

Äkkiä tuntui Mikosta, kun hän kivellä sattui kolauttamaan edessä pystysuorassa olevaan paateen, kuin se olisi kumahtanut ontolta.
— Ilmari Jäämaa, Onnen arkku
Hän oli kaapannut jostakin niin suuren aidaksen, että tuskin jaksoi kantaa, ja tällä hän kaikin voiminsa kolautti Raffua kalloon.
— Tatu Valkonen, Miehen housuissa
Pelle yleensä keksii nopeasti halutun laitteen, mutta jos ideaa ei tule, hän kolauttaa itseään vasaralla päähän ajatuksen esiin saamiseksi.
— Wikipedia: Pelle Peloton

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kolauttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tuossa on hänen paikkansa -- tuossa" -- hän kolautti pöytää kepillään -- "pääni vierellä!
— Charles Dickens, Suuria odotuksia I
Hovijunkkari nyökäytti päällään, kolautti sauvallaan lattiaan ja lähti tepsutellen alakertaan.
— Larin-Kyösti, Beata-rouvan klvoitus

Esiintymistiheys

2 694 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.2
Reddit
0.9
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: kolauttaa 36 % · kolauttanut 17 % · kolautti 16 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kolauttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkolautankolautinolen kolauttanutolin kolauttanut
sinäkolautatkolautitolet kolauttanutolit kolauttanut
hänkolauttaakolauttion kolauttanutoli kolauttanut
mekolautammekolautimmeolemme kolauttaneetolimme kolauttaneet
tekolautattekolautitteolette kolauttaneetolitte kolauttaneet
hekolauttavatkolauttivatovat kolauttaneetolivat kolauttaneet
passiivikolautetaankolautettiinon kolautettuoli kolautettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkolauttaisinolisin kolauttanut
sinäkolauttaisitolisit kolauttanut
hänkolauttaisiolisi kolauttanut
mekolauttaisimmeolisimme kolauttaneet
tekolauttaisitteolisitte kolauttaneet
hekolauttaisivatolisivat kolauttaneet
passiivikolautettaisiinolisi kolautettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkolauta—
hänkolauttakoonolkoon kolauttanut
mekolauttakaamme—
tekolauttakaa—
hekolauttakootolkoot kolauttaneet
passiivikolautettakoonolkoon kolautettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkolauttanenlienen kolauttanut
sinäkolauttanetlienet kolauttanut
hänkolauttaneelienee kolauttanut
mekolauttanemmelienemme kolauttaneet
tekolauttanettelienette kolauttaneet
hekolauttanevatlienevät kolauttaneet
passiivikolautettaneenlienee kolautettu

Infinitiivit

1. infinitiivikolauttaa
1. inf. pitkä muotokolauttaakseen
2. inf. inessiivikolauttaessa
2. inf. inessiivi, passiivikolautettaessa
2. inf. instruktiivikolauttaen
3. inf. inessiivikolauttamassa
3. inf. elatiivikolauttamasta
3. inf. illatiivikolauttamaan
3. inf. adessiivikolauttamalla
3. inf. abessiivikolauttamatta
3. inf. instruktiivikolauttaman
4. infinitiivikolauttaminen
5. infinitiivikolauttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikolauttava
Passiivin 1. partisiippikolautettava
Aktiivin 2. partisiippikolauttanut
Passiivin 2. partisiippikolautettu
Agenttipartisiippikolauttama
Kieltopartisiippikolauttamaton

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kolauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kolauttaa