ot­sa

substantiivi/ˈotsɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ot-sa (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 3 495. yleisin sana

Merkitykset

  1. silmien ja hiusrajan välissä oleva pään etuosaLöin otsani kipeästi matalassa oviaukossa.
  2. (arkikieltä)uskallus, rohkeus, kantti

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Satasarvi Hiien härkä Nousevi Kipumäkeä, Kipuvuorta kiipeävi, Sata sarvea otsassa, Tuhat rinnalla niseä, Ne on täynnä voitehia, Täynnä rasvoja hyviä; Ne nyt tänne täytyköhöt, Jolla voian voipunutta, 10 Pahoin tullutta parannan!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Vastaus oli niin todentakainen, ettei ollut erittäin paljon sitä vastaan väittämistä; mutta ääni, millä se lausuttiin, oli samalla niin ivallinen, että Artturi veti otsansa kurtuille.
— E. Werner, Artturi Berkow
Rinta, kaula ja pää ovat mustat, mutta mustan alueen keskellä kurkun, korvanpeitinhöyhenten ja otsan kohdalla on yhtenäinen valkoinen alue.
— Wikipedia: Valkoposkihanhi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan otsa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Mutta kun sinä synnyit, näin hänen seisovan kehtosi ääressä tuskan hiki otsalla.
— Jalmari Kara, Konrad Löf
Dean Priest nojasi vanhaan rosoiseen kuuseen ja pyyhki otsaansa nenäliinallaan.
— Lucy M. Montgomery, Runotyttö
Aateksivaisena nojasi hän hetkisen ajaksi polttavan otsansa kylmää ruutua vasten.
— G. H. Mellin, Helena Wrede
Hän puisti päätään, ja tuijotti otsa rypyssä ja silmät tuimina kuvaan kädessään.
— Gustav Frenssen, Kolme toverusta

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

Lähtökohta: ? ← germaani *anþja-, vertaa muinaisnorja enni, muinaisyläsaksa endi ’otsa’.

Toisaalta on esitetty, että suomalais-permiläinen sanojen yhteyteen kuuluisi unkari agy ’aivot; (vanh.) kallo’ (jota puolestaan on verrattu sanaan aivo, katso tätä).

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenotsa ’(esineen) pää, kärki; otsa; kylän pää’, otsain ’pää’, otsimus ’päähineen otsakappale’, otsimain ’äärimmäinen’
karjalaottša ’otsa; pääty, edusta; päähineen otsakappale’, otšalline ’naisen päähineen otsakappale; otsanauha’, otšattši ’editse’
lyydiotš ’otsa; huippu, yläosa; pääty’
vepsäots ’otsa; rinne’, otsatuśi ’vastakkain’
vatjae̮ttsa ’pää, loppu’, e̮ttsime̮in ’äärimmäinen’
viroots ’loppu; pää; kärki’, otsatu ’loputon, ääretön’, otsmik ’otsa’, otsustada ’päättää; ratkaista’
liivivōntsa, vūontsa, (salatsinliivi) ōnts ’otsa’

(itämerensuomi → kildininsaame vue´cc (turjansaame) ’otsa’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

länsimarilänsimari anzə̑l, itämari ońt́śəl ’edessä oleva, etuosa, esi-’, länsimari anzə̑lnə̑, itämari ońt́śə̑lno ’edessä’
udmurttiaź, ad́ź ’etuosa, etumus; paikka, sija’, aźla ’edellä, ensin’, ad́źi̮n ’edessä, ennen’
komivod́ź, od́ź ’etusivu, edusta’, vod́źi̮n ’edessä; vastapäätä’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • foreheadyläkäsite
  • brow
  • frons

Esiintymistiheys

61 419 esiintymää · 23.4 / milj.

Suomi24
25.5
Sanomalehdet
9.6
Aikakauslehdet
9.3
Wikipedia
11.8
Reddit
14.9
Tekstitykset
20.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: otsaan 29 % · otsaa 17 % · otsassa 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-otsɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Otsa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/otsa