kor­ven­tu­nut

Mut koska kärventynyt, korventunut tuoll' oisin, voitti pelko tahdon hyvän, mi vaati mua syleilemään heitä.

Kovin näytti mies korventuneelta: naama oli musta kuin neekerillä ja parta puoleksi kärventynyt.

Pohjolan valoisien öiden läpinäkyvä valaistus muodosti johtavan teeman, mutta töissä voi myös aistia etelän paahtavan auringon ja korventuneen maan.