- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Lähtökohta: On myös arveltu, että itämerensuomi sana olisi ← germaaninen *kwiwa ’elävä’ tai jo ← esigermaani *gwiwo- tai indoeurooppalainen *gᵘ̯iu̯o-, jolloin myös hanti sana, jos se kuuluu tähän, voisi olla indoeurooppalainen alkuperää. Selvät merkitysparalleelit kuitenkin puuttuvat.
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kuiva, kuivā ’kuivaa, kuivua’, kuivata, kuivattā |
|---|---|
| karjala | kuiva, kuivoa ’kuivaa, kuivua’, kuivata, kuivattoa, kuiveta |
| lyydi | kuiv(e̮), kuivada ’kuivua’, kuivata |
| vepsä | kuiv, kuida (prs. kuivab) ’kuivaa’, kuivata |
| vatja | kuiva, kuivā, kuivattā |
| viro | kuiv (g. ‑a) ’kuiva; laiha; kuivuus’, kuivada ’kuivaa; vetäytyä kokoon’, kuivatada ’kuivattaa’ |
| liivi | kūja ’kuiva’, kuijə ’kuivaa’, kūjastə ’kuivattaa’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ruotsinsaame | ruotsinsaame kuife, kuiwe, luulajansaame kui´fē, kuffi ’tyhmä’ (jos saame sana kuuluu tähän, niin se on ← suomi) |
|---|---|
| itähanti | itähanti kŏjəm-, etelähanti pohjoishanti χŏjəm- ’vähetä, laskeutua (vesi)’. |