kuk­ko

erisnimi, substantiivi/ˈkukːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuk-ko (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 7 682. yleisin sana

Merkitykset

(käännetty englannista)

substantiivi

  1. koiraspuolinen kanalintuPitäähän kanalassa kukko olla.
  2. (kuva)ihminen, joka esiintyy kuin olisi muita parempiolla kukkona tunkiolla
  3. (ruokakulttuuri)erityisesti itäsuomalainen ruokalaji, jossa taikinan sisään on leivottu esimerkiksi kalaa, lihaa tai lanttuaKuopion torilla myytiin lanttu- ja kalakukkoja.
  4. kana, ruokalajina joskuskukkoa viinissä

erisnimi

  1. Gallus-sukuun kuuluvat tavalliset kotilinnut ja niiden sukulaiset
  2. suomalainen sukunimi
  3. kiinalaisen eläinradan kymmenes eläinmerkki

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Nouse maasta musta kukko, Kana rautainen kavehi, Kerallani keikkumahan, Kanssani karehtimahan, Katehia kaatamahan, (Noitia nukuttamahan), Katehilta silmä kaiva, Noi'ilta nenä repäise!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Laulan laulajat mokomat, (III: 59.) metsähän maka'amahan, suet suuhun [likaa]mahan, korpit suuhun [kasta]mahan, 5 varikset vatustamahan, kukon kanssa kornitsahan, kanan kanssa kammarihin.
— Adolf Neovius, Parasken runot
Lähes kaikki hahmot ovat pelaajaa vastaan, mutta toisinaan tätä tulee vastaan tipuja, kanoja tai kukkoja, jotka auttavat tätä taisteluissa.
— Wikipedia: Pekka Kana 2

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kukko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Linnut lauloivat taasen ja kukkokin kiekui ikään kuin ei mitään olisi tapahtunut.
— Maila Talvio, Elämän kasvot
Kukko kanoineen ovat ainoat elävät olennot, jotka ovat näkyvissä oven edustalla.
— Wilkie Collins, Naisen haamu
Samassa hän kuuli kukon laulavan maassa, ja heti hän kumartui katsomaan ja huusi: "Mikä on tämä maa?"
— Selma Lagerlöf, Peukaloisen retket villihanhien seurassa
Kukko lauloi jo toisen kerran ja talonväen puolelta alkoi kuulua ovien luskeita.
— Heikki Meriläinen, Huutolaistyttö

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Lähtökohta: ? ← germaaninen, vertaa nykyruotsi murt. kock, nykytanska kok, muinaisnorja kokr, hollanti (vanh.) cocke, anglosaksi cocc, englanti cock ’kukko’.

Sanat voinevat kuitenkin kummallakin taholla olla onomat. alkuperää, kuten varmaankin on eteläviro kikas, kikk, liivi kik. itämerensuomi → venäjä murt. kúkkoj, kukkuj ’vehnäleipä, leivonnainen; eräänl. lihapiiras’ jne.; venäjä murt. kukuš-karándy, kúkiš-karandyš ’orjantappuran marja’, kukkyš-karangyš ’orjantappuran kukka’ ← vepsä kuki̮inkarandi̮š, kuke̮in-karaŋg, aunuksenkarjala kukoin-karangaine ’orjantappura’.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkukkoi
karjalakukko ’kukko; piiras (nagris-, kalakukko)’, aunuksenkarjala kukoi
lyydikukoi, kukuoi
vepsäkukoi, kuke̮i, kuki̮i, kuk (mon. kukid)
vatjakukke̮
virokukk (g. kuke) ’kukko’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • cock
  • Gallus
  • rooster

Esiintymistiheys

20 667 esiintymää · 7.9 / milj.

Suomi24
8.1
Sanomalehdet
9.0
Aikakauslehdet
7.0
Wikipedia
7.5
Reddit
5.0
Tekstitykset
6.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kukko 49 % · kukon 14 % · kukkoa 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ukːo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kukko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kukko