kup­pi­kun­ta

substantiivi/ˈkupːiˌkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kup-pi-kun-ta (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 16 819. yleisin sana

Yhdyssana: kuppi + kunta

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Joskus joku kiireissään unohti näiden astiain käyttämisen, mutta kun siltä kuppikunnalta, jonka kohdalla tahra sattui olemaan, pidätettiin grogiannokset, jollei syyllistä saatu selville, niin pidettiin silmät visusti auki ja myöskin annettiin rikollinen ilmi.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Jussi heitti haikean silmäyksen kuppikuntansa perään, Ville sanoi niin huomanneensa ja heitteli alas joitakin lohdutuksen sanoja, joilla oli tehoisa vaikutus päättäen siitä, että sanoja itse oli vähällä saada nyrkinkokoisella multakokkareella naamaansa.
— Urho Karhumäki, Korpiherra
Jalon ihmisen vastakohta on "pieni ihminen" (xiaoren), joka on moraaliltaan huono, muodostaa kuppikuntia sekä on hermostunut ja levoton.
— Wikipedia: Kungfutselaisuus

Etymologia

Alkuperä
Murresana
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kuppi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja

Vertaa murteellinen kuppikunta (paikoin itämurteet) ’ruokakunta, pöytäkunta’, jossa kuppi ’pienehköjä, maljamaisia, etenkin ruokataloudessa käytettäviä astioita’ + kunta.

Lähtökohta: ← nykyruotsi kopp ’kuppi’, vanh. myös kupp ’ammennuskauha’ (muinaisnorja koppr, nykynorja kopp, nykytanska kop jne.). Todennäköisesti samalta taholta erikseen myös viro kopp (g. kopa) ’kauha, kippo; (murt.) kuppi, pieni astia, suuri puulusikka’, mahdollisesti myös eteläviro kupp (g. kupa) ’kermakauha’; näihin vertaa kuitenkin myös koppa, katso tätä.

suomi tai inkeroinen → venäjä murt. kúppyška ’karkea puuastia’, skandinaavinen → pohjoissaame gopˈpo jne. ’kuppi’.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjala, vatjakuppi ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähtökohta: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalainen taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaninen taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kuppikunta.

Englanninkieliset vastineet

  • ingroup
  • kitchen cabinet
  • clique

Esiintymistiheys

6 855 esiintymää · 2.6 / milj.

Suomi24
3.1
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.1
Reddit
1.7
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Yleisimmät: kuppikuntia 23 % · kuppikunta 14 % · kuppikunnat 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuppikunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuppikunta