ky­lä­kun­ta

substantiivi/ˈkylæˌkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ky-lä-kun-ta (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: kylä + kunta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (historia)venäläinen kyläyhteisö, obštšina

Esimerkkilauseet

Käy saunahan saloa, piilten piikahuonehesen, ilman uksen ulvomatta, kyläkunnan kuulematta, saranojen laulamatta, veräjien vieremättä!
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Muutamaa tuntia myöhemmin, aamun sarastaessa, näyttäytyi vuorostaan toinen kyläkunta, Nove Banoveze.
— Jules Verne, Tonavan luotsi
Nämä eksogaamiset klaanit, joissa puoliso otettiin oman klaanin ulkopuolelta, olivat levinneet eri kyläkuntiin isän puoleisen sukulinjan välityksellä.
— Wikipedia: Potawatomit

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kyläkunta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Heitä on näyttelyyn saapunut kokonainen kyläkunta, ainakin puolisataa henkeä.
— Juhani Aho, Muistelmia ja matkakuvia
Smirnov mainitsee, että Pitshelejkassa teurastettiin tällöin erään lähteen luona kyläkunnan varoilla hankittu lehmä tai pari lammasta.
— Uno Harva, Mordvalaisten muinaisusko
Iästä riippuen uhrilehto on harvemman tai useamman kyläkunnan yhteinen.
— Uno Harva, Permalaisten uskonto

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kylä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkülä ’kylä; vierailu (mǟn küllǟ)’
karjalakylä ’kylä (asutusryhmä, ‑yhdyskunta); kodin vastakohta: vieraisilla (kyläššä istuo)’, kyläläine; kylöveh, kyläjäs ’kylän väki, kyläkunta’
lyydikülä ’kylä’
vepsäkülä, küĺa ’kirkonkylä, keskuskylä, kyläkunta’
vatjatšülä
viroküla ’sama merkitys; naapuristo, maaseutu’, külaline ’kyläläinen; naapuri; vieras’
liivikilā, külā ’kylä’, kilāli, külāli ’vieraskäynti; vieras, naapuri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame gâlˈlit, gâlˈlidit (inarinsaame koltansaame) ’vierailla, käydä jkn luona’, luulajansaame kallitit ’kuluttaa aikaansa vierailuihin, kylänjuoksuun’ (pohjoissaame gille ’kylä’ ← suomi).

Samantapaisia asumuksen nimiä esiintyy laajalti muuallakin, muun muassa altailaisissa kielissä.

Lainalähde: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalaiselta taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaniselle taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kunta ja ‑kunta.

Esiintymistiheys

1 235 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
2.8
Aikakauslehdet
0.6
Wikipedia
6.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Yleisimmät: kyläkunnan 25 % · kyläkunta 19 % · kyläkunnat 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kyläkunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kyläkunta