1lapata1 – taputella, nakuttaa; kurikoida (pesuvaatteita); muokata nahkaa; teroittaa, liipata (viikatetta, sirppiä)
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: klappa)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan klapata yhteydessä
Lainalähde: ← nykyruotsi klappa ’taputtaa, koputtaa, kolkuttaa; liipata viikatetta’ = nykytanska klappe, keskialasaksa klappen ’paiskata, koputtaa’; nykyruotsi klappa ’pieni kovasin’. Katso myös lapikas.
Samaa juurta olevia sanoja
2lapata2 – vetää, suoltaa, kerätä (verkkoa, köyttä, lankaa); kerääntyä, liikkua
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan lappaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | lappā ’lappaa (verkkoa)’ |
|---|
| karjala | lappoa ’lappaa (verkkoa, nuoraa)’ |
|---|
| viro | lapata ’kerätä nuottaa, lankoja vyyhdelle’. |
|---|
suomi → nykyruotsi murt. Suomi lappa ’lappaa talvinuotan irtoköyttä’; itämerensuomi → koltansaame lāppă̮ (kildininsaame) ’apaja’, koltansaame lappa̮d ’vetää, lappaa nuottaa’, mahdollisesti myös suomi → pohjoissaame lapˈpet (inarinsaame) ’kutoa lankavyön kuviollista osaa niisiä käyttäen’. Katso myös lapo.
Samaa juurta olevia sanoja