lii­ku­tus

substantiivi/ˈliːkutus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lii-ku-tus (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: liikuttaa

Merkitys

  1. liikuttaminenliikutuksen kyyneleet

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Eugenia oli kalmettunut: nähtävä oli, ettei tämä sanoma häntäkään surettanut, ja kuitenkin pani se hänen mielensä ankaraan liikutukseen; hän ei virkkanut mitään, mutta isä näkyi ymmärtävän hänen mielenliikutuksensa.
— E. Werner, Artturi Berkow
Kaikki heränneet, jotka tiesivät liikutuksiin tulevansa, lupasivat olla kirkkoon menemättä tuon ensimmäisen saarnan aikana.
— J. A. Maunu, Lars Levi Laestadius
Pojan kisavoitto oli myös suurimpia onnia, minkä isä tai äiti saattoi kohdata; kun vanhan miehen haluttiin anekdooteissa kuvata kuolleen onnellisimmillaan, hänen kerrottiin kuolleen liikutuksesta Olympiassa voittanutta poikaansa onnitellessaan.
— Wikipedia: Olympian kisat

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan liikutus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sisäänastuessani koettivat he kaikin niin paljon kuin voivat salata liikutustaan.
— F. M. Dostojevski, Pelaaja
Mutta lasku ei ole vielä oikein selvä", sanoi hän liikutuksesta vapisevalla äänellä...
— Carl Blink, Svante Niilonpoika Sture ja hänen aikalaisensa I
Silloin Unandin sydän heltyi ja liikutuksen kyyneleet kohosivat hänen silmiinsä.
— H. Rider Haggard, Musta sankari
Kun hauptmannille ilmoitettiin asiasta, värähteli liikutus sotilaallisilla kasvoilla.
— Jalmari Kara, Jääkärien jäljiltä

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan liikkua yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlīkkua ’liikkua’, līkahtā ’liikahtaa’, līkuttā ’liikuttaa; siirtää toiseen paikkaan’
karjalaliikkuo ’liikkua, kulkea, muuttaa paikkaa, siirtyä; nyrjähtää; nousta (leipä)’, liikahtoa ’liikahtaa; nyrjähtää; nousta (leipä)’, liikuttoa ’liikuttaa, siirtää paikaltaan; tuudittaa; hämmentää, sekoittaa, pöyhiä; koskettaa, loukata, satuttaa’, liikeh ’liike, liikkuminen, liikehtiminen’
lyydiĺīkkuda ’liikkua; nyrjähtää, mennä sijoiltaan; tulla hulluksi’, ĺīkuttada ’liikuttaa; keinuttaa, tuudittaa; sekoittaa’
vepsälikkuda ’nousta (leipä)’, likutada ’liikuttaa; tuudittaa; kohottaa (leipiä)’
vatjalīkkua ’liikkua’, līkute̮lla ’liikutella’
viroliikuda ’liikkua, kulkea’, liigutada ’liikuttaa’, liigatada ’liikahtaa, hievahtaa’
liivilikkə ’liikkua; liikuttaa’

(itämerensuomi → pohjoissaame likˈkât (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’liikkua; nousta; työskennellä’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

etelämansietelämansi luk-, itämansi länsimansi lǟk-, pohjoismansi lak˳- ’liikkua, kulkea’, etelämansi läk˳ət-, pohjoismansi lak˳- ’hypätä’
itähantiitähanti ᴧö̆k-, etelähanti tŏk- ’hypätä, syöksähtää’
–? nenetsi laχa- ’huojua’
selkuppilaγa- ’liikkua’

. Jos itämerensuomalainen sana on vanha, on 1. tavun pitkä ii-vokaali selitettävä liekkua, kiikkua tms. deskr. sanojen vaikutukseksi.

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Esiintymistiheys

3 118 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.3
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.6
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: liikutuksen 26 % · liikutus 18 % · liikutuksesta 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːkutus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Liikutus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/liikutus