lo­rot­taa

verbi/ˈlorotːɑːˣ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kaataa nestettä äänekkäästi tai virtsata (erityisesti karjasta tai hevosista puhuttaessa)

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Hokkoovat,-jotta s'oon oikeel laakermasjsiina ja siin' on semmojset pillit sittä, joista toisesta juosta lorottaa reta ja toisesta tuasj se kummattu maeto.
— Heikki Välisalmi, Veres vanhaa veikeämpi
Siellä korvessa tippuu, lorottaa ihan noronaan, ja täällä vain hissutellaan.
— Veikko Korhonen, Rämekorven viinakuninkaat

Englanninkieliset vastineet

  • stale

Esiintymistiheys

1 879 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivilorottaa
Ind. prees. yks. 1.lorotan
Ind. imperf. yks. 3.lorotti
Kond. prees. yks. 3.lorottaisi
Pot. prees. yks. 3.lorottanee
Imperat. prees. yks. 3.lorottakoon
Akt. 2. partisiippilorottanut
Pass. imperf.lorotettiin

Riimit

-orotːɑː

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet