lo­rot­taa

verbi/ˈlorotːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lo-rot-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kaataa nestettä äänekkäästi tai virtsata (erityisesti karjasta tai hevosista puhuttaessa)

Esimerkkilauseet

— Kyllä sitä ennen tanssittiin lötkötettiin, jotta hiki reisiä myöten lorotti.
— Veikko Korhonen, Rämekorven viinakuninkaat
Ruuna lorottaa joka mäen alla, vaikkei olisikaan lorottamista — soh!
— Juhani Aho, Muistatko --
Ulkona pauhasi rankkasade, ikkunaruudut lorottivat vettä, salamat läimähtivät musliiniuutimien takana, ukkonen täristi ruutujen lasia.
— Anatole France, Enkelien kapina

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan lorista yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi

Onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenloru ’joutavien puhuja’
karjalalorissa ’lorista’, lorottoa ’lorottaa’, loru ’loru’
vatjalorissa ’puhua joutavia’
viroloriseda ’puhua joutavia’, lorada ’sama merkitys’, lorutada ’sama merkitys, laiskotella’, loru ’joutavien puhuja’
liivilorīkšə ’lorista; puhua joutavia’.

Englanninkieliset vastineet

  • stale

Esiintymistiheys

1 879 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: lorottaa 60 % · lorotti 10 % · lorota 8 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin lorottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minälorotanlorotinolen lorottanutolin lorottanut
sinälorotatlorotitolet lorottanutolit lorottanut
hänlorottaalorottion lorottanutoli lorottanut
melorotammelorotimmeolemme lorottaneetolimme lorottaneet
telorotattelorotitteolette lorottaneetolitte lorottaneet
helorottavatlorottivatovat lorottaneetolivat lorottaneet
passiivilorotetaanlorotettiinon lorotettuoli lorotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälorottaisinolisin lorottanut
sinälorottaisitolisit lorottanut
hänlorottaisiolisi lorottanut
melorottaisimmeolisimme lorottaneet
telorottaisitteolisitte lorottaneet
helorottaisivatolisivat lorottaneet
passiivilorotettaisiinolisi lorotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinälorota—
hänlorottakoonolkoon lorottanut
melorottakaamme—
telorottakaa—
helorottakootolkoot lorottaneet
passiivilorotettakoonolkoon lorotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälorottanenlienen lorottanut
sinälorottanetlienet lorottanut
hänlorottaneelienee lorottanut
melorottanemmelienemme lorottaneet
telorottanettelienette lorottaneet
helorottanevatlienevät lorottaneet
passiivilorotettaneenlienee lorotettu

Infinitiivit

1. infinitiivilorottaa
1. inf. pitkä muotolorottaakseen
2. inf. inessiivilorottaessa
2. inf. inessiivi, passiivilorotettaessa
2. inf. instruktiivilorottaen
3. inf. inessiivilorottamassa
3. inf. elatiivilorottamasta
3. inf. illatiivilorottamaan
3. inf. adessiivilorottamalla
3. inf. abessiivilorottamatta
3. inf. instruktiivilorottaman
4. infinitiivilorottaminen
5. infinitiivilorottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippilorottava
Passiivin 1. partisiippilorotettava
Aktiivin 2. partisiippilorottanut
Passiivin 2. partisiippilorotettu
Agenttipartisiippilorottama
Kieltopartisiippilorottamaton

Riimit

-orotːɑː

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lorottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lorottaa