lous­kut­taa

verbi/ˈlou̯skutːɑːˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: louskua

Merkitykset

  1. (koirasta)haukkua pitkään harvakseltaan matalahkolla äänellä (hiljaaolo­käskyistä piittaamatta)
  2. (koneesta)(moottorista tai vastaavasta)toimia (äänekkäästi) heikolla hyötysuhteella
  3. aiheuttaa louskuntaa
  4. (puhekieltä)louskua

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

louskua + johdin -tta

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Aurinko paistoi lämpimästi ja tuuli ajeli pieniä laineita laiturin päätä kohti. Vesi louskutti somasti. Oli kuin olisi laiturin sisällä ollut peto, joka lipoi kieltään...
— Arvi Järventaus, Taivaallinen puuseppä
Pienet piiat kikattivat, akkojen luisevat leuat louskuttivat kiukkupäistä toraa.
— Lauri Haarla, Portinsärkijä
Samalla hän suree omaa tilaansa itkien verisiä kyyneleitä ja louskuttaa kolmessa suussaan kahta valtiollista ja yhtä hengellistä pettäjää: Julius Caesarin surmaajia Cassiusta ja Brutusta sekä Juudas Iskariotia.
— Wikipedia: Jumalainen näytelmä

Esiintymistiheys

2 895 esiintymää · 1.1 / milj.

Suomi24
1.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivilouskuttaa
Ind. prees. yks. 1.louskutan
Ind. imperf. yks. 3.louskutti
Kond. prees. yks. 3.louskuttaisi
Pot. prees. yks. 3.louskuttanee
Imperat. prees. yks. 3.louskuttakoon
Akt. 2. partisiippilouskuttanut
Pass. imperf.louskutettiin

Riimit

-ouskutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet