hauk­ku­a

verbi/ˈhɑu̯kːuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hauk-ku-a (2 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 865. yleisin sana

Merkitykset

  1. yksikön partitiivi sanasta haukku
  2. pitää koiralle, ketulle tai naalille ominaista katkonaista ääntelyäKoira haukkuu lintua.
  3. (arkikieltä)nimitellä loukkaavasti tai halventavasti, ilmaista usein patoutunut tyytymättömyytensä toiseen tai tämän aikaansaannoksiin, purkaa kiukkunsa tai muu kielteinen mieliala jollekin; herjata, sättiä, moittia, parjataHän haukkui minut täydeksi typerykseksi.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja siellä pidettiin häät, eikä nyrkin kokoiset, kuten sanotaan, vaan "rymylihäät" oikein, niinkuin tytärtenkin, vaikka en minä siellä ollut mutta korvakuulojansa se koirakin haukkuu.
— Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta
"No, pani Homa; jo on meidänkin aika lähteä vainajan luo", lausui vanha kasakka kääntyen filosofiin, ja kaikki neljä, Spirid ja Dorosh mukana, läksivät kirkkoon, sivaltaen ruoskilla koiria, jotka suurissa joukoissa haukkuivat heitä.
— Nikolai Gogol, Demonien ruhtinatar
Se jolla ensimmäiseksi on kolme isoa munaa on häviäjä, jota muut pelaajat saavat vähän aikaa haukkua, ei tosin liian paljon, ettei pelistä häviäisi sen hauskuus.
— Wikipedia: Munitus

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan haukkua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Koira haukkui sen mennessä aukeaman halki ja seurasi sitä pensaikon reunaan asti.
— Mayne Reid, Päätön ratsastaja
Oravat näyttivät harmittelevan hänen tuloaan ja haukkuivat vimmatusti.
— Ernest Thompson Seton, Harmaan karhun elämäntarina
Ma kopseen kuulin, miksi kartanolla Halli haukkuu, vieras on jo riihen veräjällä?"
— Larin-Kyösti, Kuisma ja Helinä
Se haukkui hurjasti, eteni pari askelta veteen ja syöksähti taas takaisin hiekalle.
— Zane Grey, Betty Zane

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhaukkua, haukahtā; haukutella ’haukuskella’
karjalahaukkuo, haukku, haukahtoa
lyydihaukkuda; haukahtelta ’haukahdella’
vepsähaukkuda, haukahtada
vatjaaukkua, haukkua
virohaukuda ’haukkua’, haugatada ’haukahtaa’, haugutada ’haukkua, sättiä, parjata, herjata’.

suomi → pohjoissaame hawˈkot (inarinsaame koltansaame) ’haukkua, sättiä’; suomi → nykyruotsi murt. Suomi haukk(a) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.yip, woof, bawl out, badmouth, call, name, bay, bark, yap, yelp
  • ruotsiokväda, skälla
  • saksaanbrüllen, bellen, anherrschen
  • ranskatraiter, insulter, aboyer
  • venäjäругать, лаять, бранить
  • esp.ladrar
  • virosõimama, haukuma
  • italiarimproverare, infamare, offendere, insultare, latrare, abbaiare, rimbrottare

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • blast
  • flame
  • jaw
  • take to task
  • belabour
  • clapperclaw
  • pan
  • trash

Esiintymistiheys

340 507 esiintymää · 129.7 / milj.

Suomi24
155.5
Sanomalehdet
12.4
Aikakauslehdet
7.4
Wikipedia
9.5
Reddit
68.9
Tekstitykset
30.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: haukkuu 19 % · haukutaan 12 % · haukkua 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin haukkua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähaukunhaukuinolen haukkunutolin haukkunut
sinähaukuthaukuitolet haukkunutolit haukkunut
hänhaukkuuhaukkuion haukkunutoli haukkunut
mehaukummehaukuimmeolemme haukkuneetolimme haukkuneet
tehaukuttehaukuitteolette haukkuneetolitte haukkuneet
hehaukkuvathaukkuivatovat haukkuneetolivat haukkuneet
passiivihaukutaanhaukuttiinon haukuttuoli haukuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähaukkuisinolisin haukkunut
sinähaukkuisitolisit haukkunut
hänhaukkuisiolisi haukkunut
mehaukkuisimmeolisimme haukkuneet
tehaukkuisitteolisitte haukkuneet
hehaukkuisivatolisivat haukkuneet
passiivihaukuttaisiinolisi haukuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähauku—
hänhaukkukoonolkoon haukkunut
mehaukkukaamme—
tehaukkukaa—
hehaukkukootolkoot haukkuneet
passiivihaukuttakoonolkoon haukuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähaukkunenlienen haukkunut
sinähaukkunetlienet haukkunut
hänhaukkuneelienee haukkunut
mehaukkunemmelienemme haukkuneet
tehaukkunettelienette haukkuneet
hehaukkunevatlienevät haukkuneet
passiivihaukuttaneenlienee haukuttu

Infinitiivit

1. infinitiivihaukkua
1. inf. pitkä muotohaukkuakseen
2. inf. inessiivihaukkuessa
2. inf. inessiivi, passiivihaukuttaessa
2. inf. instruktiivihaukkuen
3. inf. inessiivihaukkumassa
3. inf. elatiivihaukkumasta
3. inf. illatiivihaukkumaan
3. inf. adessiivihaukkumalla
3. inf. abessiivihaukkumatta
3. inf. instruktiivihaukkuman
4. infinitiivihaukkuminen
5. infinitiivihaukkumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihaukkuva
Passiivin 1. partisiippihaukuttava
Aktiivin 2. partisiippihaukkunut
Passiivin 2. partisiippihaukuttu
Agenttipartisiippihaukkuma
Kieltopartisiippihaukkumaton

Riimit

-ɑukːuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Haukkua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/haukkua