luoma
erisnimi, substantiivi/ˈluo̯mɑ/luo-ma (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 5 927. yleisin sana
Johdettu sanasta: luoda
Merkitykset
substantiivi
- luomistyön tulos
- Etelä-Pohjanmaa puro, pieni joki tai sen haaraKadonnut pikkupoika hukkui luomaan (iltalehti.fi)
- Kuusamo lampi
- apaja, apajapaikkaTulimme luomalle ja aloitimme nuottauksen.
- luomiKorvan tyveen on ilmaantunut uusi luoma.
- agenttipartisiippi verbistä luodaOi tähti, Jumalan luoma!
erisnimi
- eräs sukunimi
Esimerkkilauseet
Kaikki on puut Jumalan luomat, Paitsi tuo paha pajakka, Se ompi pakanan luoma, Pirulaisen parran karva; Haapa on Hiien hankitsema, Pihlaja pirun tekemä, Tuomi Lemmon tuu'ittama, Kataja Käsösen poika, Leppä Lemmeksen tekemä, 10 Kanelian kasvattama.Jumalan luomaa ajatellaan silloinkin, kun lyhyesti mainitaan Jumalan päivä eli Herran kehrä, Jumalan taikka Herran Jeesuksen ilma, Jumalan suuri suvi eli Jeesuksen kesä.Hän katsoi, että ihmiset ovat luonnostaan hyviä, "jaloja villejä", ollessaan luonnontilassa, joka oli kaikkien muiden eläinten tila ja se tila, jossa myös ihmiskunta oli ollut ennen sivistyksen ja yhteiskunnan luomista.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan luoma lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
Puuma, oikealta nimeltään Thomas Fireheart, on Marvel-kustantamon luoma antisankari.Lovecraftin luoma kuvitteellinen jumalaolento ja Cthulhu-taruston tunnetuin hahmo.Lobo on Keith Giffenin ja Roger Sliferin luoma sarjakuvahahmo ja antisankari.Puu puhas Jumalan luoma, vesa Jeesuksen vetämä, kanto Herran kasvattama.Etymologia
1luoma1 – (jyrkkäreunainen) puro, luonnonoja
- Vanhin tieto
- Henric Wegelius, 1778
- Levinneisyys
- Etelä-Pohjanmaa ja ymp., paikoin Etelä-Suomi
- Vastineita
- viro, luulajansaame
- suomiluoma
- ? balttilainenvertaa liettua lomà ’painanne, alanko, notko; kapea laakso, onkalo, rotko, sola’, latvia lāma ’notko, alanko, lätäkkö; suo; niitty’ (lainaksi samasta balttilaisesta lähteestä on selitetty loma1, katso tätä)
On myös mahdollista, että sana on omap. joko verbin luoda1 monimuotoiseen johdossikermään (vertaa luoma2, luomi1, luomi2) tai s.v. luola käsiteltyjen sanojen yhteyteen kuuluva (tai ainakin osaksi näihin sekaantunut).
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä (epävarma)
| viro | murt. loom (g. ‑a) ’joenmutka’ (ellei tämä kuulu ’apaja’ merkityksen yhteyteen, katso luoma2) |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| luulajansaame | luulajansaame luopma (uumajansaame) ’puron tai järven rantaäyrään alainen onkalo’, luobmōt, luobmā, luomak ’ontto, onteloinen (rantatörmä)’, vertaa myös pohjoissaame luobmâ ’kovaa sadetta enteilevä erikoinen pilvimuodostuma’ |
|---|
(saame todennäköisesti ← suomi, joskin osa suomi merkityksistä voi puolestaan olla ← saame; nykyruotsi murt. Suomi loma ’notkelma’ ← suomi)
2luoma2 – apaja, nuotanvetokerta, nuotanvetopaikka; suden pyyntialue
- Vanhin tieto
- Ericus Erici Sorolainen, 1625
- Levinneisyys
- Lounais-Suomi
- Vastineita
- vatja, viro, liivi
Johd. v:stä luoda1 ’heittää; (paikoin) laskea nuotta tai verkko’ (myös inkeroinen, vatja), katso tätä. — Saman v:n muihin merkityksiin perustuvia morfologisesti identtisiä johdoksia ovat suomi luoma (Pohjois-Suomi Pohjois-Karjala) ’verkon tms. alku’ (katso luomus, luonnos), viro (ise)loom ’luonne, luonto’, loom ’(nauta)eläin’ (→ suomi murt. (Suursaari Inkerinmaa) inkeroinen luoma ’sama merkitys’), liivi lūoməz ’luontokappale, eläin’; vertaa myös luoma1 ja luomi2.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) lōmuz ’(nuotta)apaja’ |
|---|---|
| viro | (kala)loomus ’nuotanvetokerta, apaja’, (murt., Wied) loom ’sama merkitys; (susien ja muiden otusten) saarros; kerta’ |
| liivi | lūom(əz) ’nuotanvetokerta’ |
(itämerensuomi → latvia loms ’kalansaalis’, murt. luõma ’sama merkitys, apaja, pyyntialue; kerta’, luõmêt ’saartaa metsästettäessä’).
Samaa juurta olevia sanoja
- verkkol.
- luomus
3luoma3 – silmäluomi
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan luomi yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, pohjoissaame
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | luomi |
|---|---|
| lyydi | luom(i) (mon. ‑ed, ‑ad) ’sama merkitys’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| pohjoissaame | pohjoissaame luobmâ, luovvâ: čâlˈbmĕ-l. ’silmäluomi’, eteläsaame luove ’sama merkitys’, bijjie-l., vuölie-l. ’ylä-, alaluomi’, luoven-guolge ’silmäripsi’ (ainakin luobmâ todennäköisesti ← suomi; asun luovvâ suhde tähän hämärä). |
|---|
On myös ajateltavissa, että (silmä)luomi kuuluu verbin luoda1 johdannaisiin (vertaa luoda silmät ’katsoa’, myös karjala, vepsä); sama sana lienee tavalla tai toisella myös luomi2, katso tätä.
Samaa juurta olevia sanoja
4luoma4 – iholuomi, syntymämerkki
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan luomi yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Todennäköisesti johd. sanasta luoda1 ’synnyttää’; alkuaan ehkä ’raskauden tai syntymän aikana saatu ihovamma tms.’ (vertaa syntymämerkki); myös merk:n ’silmäluomi’ voisi ajatella (esimerkiksi merk:n ’ihopoimu’ välityksellä) kehittyneen tästä, joskaan sanan (silmä)luomi laajempi levikki ei tätä varsinaisesti tue.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | luomi, luoma ’jokin ihosairaus; rohtuma’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Esiintymistiheys
29 811 esiintymää · 11.4 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: luomista 30 % · luomia 14 % · luoma 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uomɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Luoma. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luoma