- Alkuperä
- Murresana
Vertaa murteellinen mönkiä (melko yleinen) ’kömpiä, madella, ryömiä; myllätä, möyriä, penkoa’.
mön-ki-ä (2 tavua) · 6 kirjainta
kysyi Marcel katsellen hummeria, joka oli lähtenyt mönkimään lattiaa pitkin.Lahna rakastaa sekavettä, siinä mönkiessä sen luonto nousee oikeaan vireeseen.Korallien välissä mönkii, huojuu ja puikkelehtii erilaisia selkärangattomia ja mahdollisesti myös kaloja.Vertaa murteellinen mönkiä (melko yleinen) ’kömpiä, madella, ryömiä; myllätä, möyriä, penkoa’.
1 673 esiintymää · 0.6 / milj.
Taivutusluokka 61 (sallia), vokaalivaihtelutyyppi G
Yleisimmät: mönkii 29 % · mönkiä 26 % · mönki 11 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
-øŋkiæ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Mönkiä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mönkiä