maan­vuok­ra

Vanhassa Tampereen kaupungissa perittiin tämäntapaista vuokraa kaupungin maalla olevista tiilitehtaista (v:sta 1804 alkaen), riihistä ja perunakuopista (v:sta 1836) sekä joistakuista myöhemmin perustetuista teollisuuslaitoksista (v. 1852 vuokrattiin alueita oluttehtaille ja tulitikkutehtaalle). Vanhan kunnallishallinnon viimeisinä vuosina kannettiin maanvuokraa lisäksi makasiineista, halkopaikoista, pesutuvista, laitureista ja sen semmoisista.

Ja vaikka puolet ajasta olikin mennyt maanvuokran maksuun, oli hän ollut rikaskin toisiin mökkiläisiin verraten.

Papisto teki maanvuokraa, maataloutta, kauppaa ja sotaa koskevat päätökset, koska kaikki omaisuus kuului jumalille.