- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vesi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä
Lähtökohtana lähinnä englannin micellar water ’misellivesi’, jossa micellar ’miselli-’ (← saksan micellar ’miselli-’, johdos sanasta Micelle ’miselli’, oppitekoinen sana (Carl Wilhelm von Nägeli, Simon Schwendener, 1877), jonka pohjana on latinan mica ’murunen’) + water ’vesi’.
Lainalähde: indoeurooppalaisella taholla on samankaltaisia veden nimityksiä, mitä on jopa pidetty osoituksena ko. kielikuntien alkusukulaisuudesta (vertaa indoeurooppalainen *wed-, *wod-, *ud-: muinaisintia udakám ’vesi’, heetti wedār ’joki’, armenian kieli get ’sama merkitys’, gootti wato ’sama merkitys’, muinaisnorja vátr ’vesi’, ksl voda ’sama merkitys’ jne.). Toisen näkemyksen mukaan uralilaisten kielten sanat olisivat hyvin vanhoja lainoja indoeurooppalaiselta taholta.
katso erikseen vetehinen, vetelä
Vastineet sukukielissä (22 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vesi ’vesi; kyynel’, vettüä ’vettyä’ |
|---|---|
| karjala | vesi ’vesi; kyynel, virtsa, hiki’, vesine ’vetinen’, vesikkö ’vesikko’, vettyö ’vettyä; kastua; tulvia’ |
| lyydi | veži ’vesi’, vezikko ’vesikko’, vežińe ’vetinen’, vettuda ’vettyä, kastua’ |
| vepsä | vezi ’vesi’, vede̮kaz ’vetinen, märkä’, vettuda ’vettyä’ |
| vatja | vesi ’vesi’, (Tsv) vezike̮z ’vetinen, märkä’ |
| viro | vesi (g. vee) ’vesi’, vesine ’vetinen, märkä’, vettida ’vettyä’ |
| liivi | veiʾž ’vesi’, veʾiži ’vetinen, märkä’, viettə ’vettyä’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | ved́ ’vesi’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari wət, itämari wüt |
| udmurtti | vu |
| komi | va |
| etelämansi | etelämansi üt́, itämansi wit́, länsimansi wüt́, pohjoismansi wit |
| unkari | víz |
| nenetsi | jīʾ |
| enetsi | biʾ |
| nganasani | bēʾ |
| selkuppi | üt |
| kamassi | bɯ |
| koibaali, matori, taigi, karagassi | bu ’sama merkitys’ |
Lue myös Kotuksen kirjoitus vesi.