ve­si­rok­ko

substantiivi/ˈʋesiˌrokːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ve-si-rok-ko (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: vesi + rokko

Merkitys

  1. herkästi tarttuva, herpesviruksiin kuuluvan Varicella zoster -viruksen aiheuttama sairaus

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Tämä setelimatkani oli kuitenkin minulle erittäin kohtalokas, sillä sen jälkeen sairastuin vesirokkoon ja sain pitkän aikaa katsella maailmaa vain ikkunan läpi.
— Tatu Valkonen, Tatu tapaa Ilonan
Minut hän on parantanut leinistä, ruususta, vesirokosta, paiseista ja monesta muusta kivusta, mitä minulla on ollut ruumiissani.
— Karolina Svietla, Kylätohtori
Parvorokosta on aiemmin käytetty myös nimeä "viides tauti", sillä sitä aiemmin tunnettiin jo vesirokko, tuhkarokko, vihurirokko ja tulirokko.
— Wikipedia: Parvorokko

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan vesi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä

Lainalähde: indoeurooppalaisella taholla on samankaltaisia veden nimityksiä, mitä on jopa pidetty osoituksena ko. kielikuntien alkusukulaisuudesta (vertaa indoeurooppalainen *wed-, *wod-, *ud-: muinaisintia udakám ’vesi’, heetti wedār ’joki’, armenian kieli get ’sama merkitys’, gootti wato ’sama merkitys’, muinaisnorja vátr ’vesi’, ksl voda ’sama merkitys’ jne.). Toisen näkemyksen mukaan uralilaisten kielten sanat olisivat hyvin vanhoja lainoja indoeurooppalaiselta taholta.

katso erikseen vetehinen, vetelä

Vastineet sukukielissä (22 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvesi ’vesi; kyynel’, vettüä ’vettyä’
karjalavesi ’vesi; kyynel, virtsa, hiki’, vesine ’vetinen’, vesikkö ’vesikko’, vettyö ’vettyä; kastua; tulvia’
lyydiveži ’vesi’, vezikko ’vesikko’, vežińe ’vetinen’, vettuda ’vettyä, kastua’
vepsävezi ’vesi’, vede̮kaz ’vetinen, märkä’, vettuda ’vettyä’
vatjavesi ’vesi’, (Tsv) vezike̮z ’vetinen, märkä’
virovesi (g. vee) ’vesi’, vesine ’vetinen, märkä’, vettida ’vettyä’
liiviveiʾž ’vesi’, veʾiži ’vetinen, märkä’, viettə ’vettyä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

mordvaved́ ’vesi’
länsimarilänsimari wət, itämari wüt
udmurttivu
komiva
etelämansietelämansi üt́, itämansi wit́, länsimansi wüt́, pohjoismansi wit
unkarivíz
nenetsijīʾ
enetsibiʾ
nganasanibēʾ
selkuppiüt
kamassibɯ
koibaali, matori, taigi, karagassibu ’sama merkitys’

Deskr. sanue, johon vertaa rakko. Deskriptiivisyydestä ja toisaalta myös sanaan liittyvästä affektista kertovat erityisesti etuvok. variantit suomi (paikoin murt.) rökämä ’ihottuma; roso’ ja karjala rökkö ’rakko, (märkä)rakkula’, rökähteä ’nousta rakoille; rohtua (huulet)’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrokahua ’rokahtua’
karjalarokko ’rakko, rakkula; rokkotauti; rokote, rokotus (uud.)’, rokahtoa ’nousta rakoille, rokahtaa’
lyydirokko ’känsä’, rokoittada ’pistää, polttaa (nokkonen)’
vepsärok ’rokkotauti; rokotus (uud.)’, rokahtuda ’sierettyä (huulet, kädet)’

(suomi (karjala) rokahtua → koltansaame roakkăted ’rohtua, tulla pikku näppyihin’).

Lue myös Kotuksen kirjoitus vesi.

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.chickenpox, varicella, chicken pox
  • ruotsivattkoppor, vattenkoppor

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • chickenpox
  • varicella
  • chicken pox

Esiintymistiheys

2 291 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.7
Reddit
0.8
Tekstitykset
1.5

Taivutustiedot

Yleisimmät: vesirokko 42 % · vesirokon 28 % · vesirokkoa 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-okːo

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vesirokko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vesirokko