mo­ni­tui­nen

adjektiivi/ˈmonitui̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mo-ni-tui-nen (4 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: moni

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. vahvistava sana, jota käytetään sanan moni yhteydessä ilmaisemaan suurta tai vaihtelevaa määrää

Esimerkkilauseet

Topiaalta oli juuri saatu tietää, että Tuirokin oli kadonnut ja että tämä, papin lellipoika, oli jo monina monituisina aamuina houkutellut ja pakoittanut tytön luokseen metsään, ja lopulta sitten vei...
— Lauri Sauramo, Isä Johannes
Minä nousin vuoteeltani, lähenin nukkuvata, otin pullon ja nenäliinan hänen omasta taskustaan hänen vierestään tuolilta, ja nyt hän sai itse vuoronsa mukaan kokea samaa, minkä hän monta monituista kertaa oli onnettomille uhreilleen tehnyt.
— Aukusti Högman, Merimiehen matkamuistelmia II
Tämän vaiheen aikana Liisa on monituiset kerrat kieltäytynyt Eskon lähentelyistä ja pitänyt häntä vastenmielisenä.
— Wikipedia: Karvinen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan monituinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Siten oli se jo monet monituiset kerrat tehnyt, mutta nyt näin sen viimeisen kerran!
— Sven Hedin, Transhimalaja II
Muutoin molemmat pää-styylit sekaantuvat toisiinsa monella monituisella tavalla.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot

Esiintymistiheys

2 957 esiintymää · 1.1 / milj.

Suomi24
1.3
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Monituinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/monituinen