- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan musta yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohtana lähinnä ruotsin svartrot ’mustajuuri’, jossa svart ’musta’ + rot ’juuri’.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | musta ’musta, tumma; likainen’, musseta (prs. mustenō) ’mustua’ |
|---|---|
| karjala | musta ’musta, tumma; pimeä; likainen’, musseta (prs. mustenou) ’mustua, tummua; tulla likaiseksi’, mustuo ’tummua, mustua; likaantua’ |
| lyydi | must(e̮), musteta |
| vepsä | must, mustneda |
| vatja | mussa |
| viro | must ’musta; likainen’, musteneda ’musteta, tummua’, mustuda ’mustua; likaantua’ |
| liivi | mustā ’musta; likainen’ (suomi mustua → inarinsaame mostođ ’tummeta (vaate, metalli)’, koltansaame me̮sta̮d (kildininsaame) ’likautua; mustua’, ? pohjoissaame mosˈtot ’saeta, sameta (liemi, rasva)’) |
. Vertaa museva.
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | jūri ’juuri, tyviosa’ |
|---|---|
| karjala | juuri ’juuri, tyvi, kanta, alapää; vieri, vierusta’, juureva ’juurekas, vankka, tukeva’, juurevuo ’juurtua, kiintyä’, juurikka ’kaatunut puu, juurakko’ jne. |
| lyydi | d́ūr(i) ’juuri’, d́ūrak, d́ūrikko ’juurakko, juurikko; itu’ |
| vepsä | juŕ ’juuri’ |
| vatja | jūri ’sama merkitys’, (iness.) jūre̮za ’luona’ |
| viro | juur ’juuri (kasvin, taikinan)’, juur(d)e ’luokse; lisäksi’, (iness.) juures ’luona, lisänä’, (elat.) juurest ’luota’ |
| liivi | jūŕ ’juuri’, jūsə, jū(r)s ’luona’, jūr(ə) ’luokse’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | jur ’juuri, tyvi, alaosa; pensaikko’ |
|---|---|
| – | ? udmurtti ji̮r ’pää’ |
| – | ? komi jur ’sama merkitys’ |
itämerensuomi juurikka → venäjä júrik ’juurakko’; itämerensuomi *jūrta- (esimerkiksi viro juurelda ’tutkia’) mahdollisesti → pohjoissaame jurˈdet (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame), jurdâšit ’ajatella, arvella’.