- Alkuperä
- Lainasana (balttilainen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan perkele yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
- suomiperkele
- balttilainenvertaa liettua perkū́nas ’ukkosen jumala, ukkonen’, perkū́nija ’ukkonen’, latvia pērkons, muinaispreussi percunis ’sama merkitys’
Sanalle on esitetty lisäksi kahtakin germaaninen lainaoriginaalia, mutta nämä ovat vähemmän todennäköisiä (katso perhana). — suomi (inkeroinen, karjala) johdin ‑le on varmaankin omap. ja sekundaari; balttilaista alkuperää on epäilty johdinaineksen erilaisuuden perusteella (vertaa kuitenkin suomi murt. perkuna (paikoin Varsinais-Suomi) — joka voi tosin myös sattumalta olla balttilainen lainalähteen näköinen johdinta myöten — sekä viro (vanh.) perkun); suomen sanassa on runsaasti kiertelevää ja kaunistelevaa variaatiota sekä eri kirosanoihin tapahtuneesta sekoittumisesta johtuvia kontaminaatioita, esimerkiksi perkula, perkule (Lönnr 1880), perkale, pirkale, pirskale, perskatti, pirskatti (vertaa helkatti), persetti (vertaa perse), pentele, peeveli (katso pyöveli) sekä jo mainitut perhana (katso tätä), perkuna (vertaa myös helkkuna) ja ennen muuta piru (katso tätä).
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | perkele ’perkele, piru; karkea kirosana’ |
|---|---|
| vatja | perkele (← suomi tai inkeroinen) ’sama merkitys’, (Tsv) pe̮rku ’helvetti, manala’ (ilmeisesti ← viro) |
| viro | põrgu ’helvetti, manala’, (murt., osittain ? suomi →) pergel, põrgel ’perkele’ |
(suomi myös → pohjoissaame bærˈgâlâk (eteläsaame ruotsinsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’perkele (kirosana)’ sekä ruotsi pärkel, pärkkel(e), ja vanh. tanska perkild ’sama merkitys’)