pu­heen­so­ri­na

substantiivi/ˈpuheːnˌsorinɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-heen-so-ri-na (5 tavua) · 12 kirjainta

Yhdyssana: puhe + ENSO + Rina

Merkitys

  1. puheen soriseva ääni

Esimerkkilauseet

Mutta puheensorina jatkuu. Ollaan jo muissa asioissa.
— Juho Koskimaa, Harmaja linna
Mennen lähemmäksi hän kuuli iloista puheensorinaa ja näki puiden alla liikuttavan.
— Zane Grey, Viimeinen ajo
Yksinkertaiset kuuloharhat ovat esimerkiksi kellonsoittoa, hälyääntä tai sellaista puhetta, josta ei saa selvää: puheensorinaa, kuiskauksia tai suhauksia.
— Wikipedia: Hallusinaatio

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan puheensorina lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Suljettujenkin ovien takaa kuuluu monipäisen porvarisseuran äänekästä puheensorinaa.
— Lauri Haarla, Portinsärkijä
Hajamielisenä kuunteli hän sekavaa puheensorinaa, naurun hihitystä ja lasien kilinää.
— Jalmari Kara, Mykkä paholainen
Iloista naurua ja puheensorinaa kuului pihalta ja sitten askelten töminää.
— Ilmari Tulimaa, Silmien laulu
Vartiohuoneen ovi oli raollaan ja hän kuuli sieltä tulevan hiljaisen puheensorinan.
— Rafael Sabatini, Kuninkaan miekkamies

Etymologia

genetiivi + puhe + sorina

Esiintymistiheys

860 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
2.3
Wikipedia
0.1
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: puheensorina 53 % · puheensorinaa 30 % · puheensorinan 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-orinɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puheensorina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puheensorina