pu­li­na

substantiivi/ˈpulinɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-li-na (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 13 772. yleisin sana

Johdettu sanasta: pulista

Merkitykset

  1. hieman halveksivaan sävyyn, keskustelusta syntyvä ääni
  2. monikon essiivi sanasta pula
  3. yksikön essiivi sanasta puli

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hän näki selvään pulinan, näki sen perin pohjin; ja Sigismund Planuksen kuivat, vakavat kasvot ilmestyivät hänen eteensä veitsen murtamine juonteineen, joiden jäykkyyttä ei ainoakaan osoite lieventänyt, ja hänen kirkkaat Schveitsiläiset silmänsä vainosivat yhä häntä leppymättömin katsein...
— Alphonse Daudet, Fromont vanhempi ja Risler nuorempi
Tiemme kulki kullan-keltaisten elopeltojen kautta, ja kaukaa kuului aaltojen hiljainen pulina rantaa vastaan.
— Elizabeth Charles, Kittyn päiväkirja
Tolle itse sanoo viestinsä olevan se, että ihmisten pitäisi sammuttaa mielensä pulina, olla läsnä nykyhetkessä ja hylätä egonsa, jota Tolle pitää manipuloivana ja jakavana voimana, joka on aina vaatimassa jotain.
— Wikipedia: Eckhart Tolle

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pulista yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi

Onomat. sanoja, vertaa pulputa (katso tätä), puljahtaa (paikoin et. savolaismurteet Pohjois-Suomi) ’pulahtaa, solahtaa’

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpulissa ’liristä’, pullīna ’pulina’
karjalapulissa ’pulista, solista, porista; pulikoida; kurista (vatsa)’, pu-ĺata ’pulata, loiskia, hämmentää, velloa; porista, pulista’, pulahtoa ’pulahtaa, loiskahtaa, molskahtaa’, pulahuttoa ’loiskauttaa; oksentaa’
vepsäbuĺahtada ’pulahtaa’, buĺaita ’pulikoida (vedessä); puhua pölpöttää’
vatjabulisa, bulissag (prs. bulize̮b) ’pulpattaa (vesi)’
viromurt. puliseda ’solista, lorista’, pulin ’solina’
liivibuĺīkšə ’solista, porista, pulputtaa’.

Lähisukukielissä

viromurt. (Wied) puljata ’aaltoilla, velloa’

ja suomi pullikoida ’pulikoida; niskuroida’ sekä edelleen suomi pulkata (paikoin Kaakkois-Suomi) ’pulikoida’, pulkahtaa (paikoin Lounais-Suomi ja Kaakkois-Suomi) ’pulahtaa, pulpahtaa’ ~ inkeroinen pulkahtā ’molskahtaa’, pulkahus ’molskahdus’ | karjala puĺkata ’pulauttaa, loiskauttaa’, puĺkehtuo ’pulahtaa, molskahtaa’, pulkita ’velloa, loiskuttaa’. Katso myös puljata.

Englanninkieliset vastineet

  • palaver
  • spiel
  • gab
  • talk

Esiintymistiheys

9 112 esiintymää · 3.5 / milj.

Suomi24
4.0
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
1.4
Wikipedia
0.1
Reddit
1.6
Tekstitykset
1.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: pulinat 76 % · pulinaa 10 % · pulina 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ulinɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pulina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pulina