1pusakka1 – pusero, lyhyt takki
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: bussarong(er))
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pusero yhteydessä
- Slangissa
- 1910 lähtien
Lähtökohta: ← nykyruotsi bussarong(er), murt. myös busserund ’työpusero, ‑pusakka, alkuaan merimiespusero’ ← alasaksa bus(s)erun ’työmiehen pusero’ ← hollanti boezeroen ’sama merkitys’ ← ranska bourgeron, murt. bougeron ’sama merkitys’ — suomi murt. pusapaita (Kymenlaakso Etelä-Karjala) viittaa mahdollisesti kontaminoitumiseen s:n pusa ’pussi’ (katso pussi1) kanssa.
(suomi → karjala pusero ’päällyspaita, pusero’, pohjoissaame murt. buser, inarinsaame pusseer ’pusero, paita’)
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
pusakka ’pusero, lyhyt takki’; myös busakka
murresana, joka ← ruotsi bussarong ’työpusakka; (alkuaan) merimiespusero’ (← alasaksa busserun, hollanti boezeroen ← ranska bourgeron ’työpusakka’).
2pusakka2 – (langasta kudottu) vyö (kauhtanan, turkin ympärillä)
- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: kušák)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kussakka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Lähtökohta: ← venäjä kušák ’vyö’ (← turkin kieli kušak ’sama merkitys’), myös pohjoissaame kuššak, guššak (koltansaame kildininsaame turjansaame) ’pitkä villavyö’ ← venäjä; nykyruotsi murt. Suomi kosak ’villavyö’ ← suomi.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kussakka ’punainen villavyö’, kussekka ’tietynlainen vyö’ |
|---|
| karjala | kuššakka, ‑kko, kušakka, ‑kko, ussakka ’tavallisesti villalangasta kudottu pitkä ja leveä vyö, jolla miehet vyöttivät päällysvaatteensa’ |
|---|
| lyydi | kušak, kuššakko ’leveä, pitkä kudottu vyö (päällysvaatteiden yllä pidettävä)’, guššak ’vyö, hihna’ |
|---|
| vepsä | kušak (g. ‑on) |
|---|
| vatja | kušakka |
|---|
| viro | kussak, kussakas, pussak, pussakas ’venäläinen vyö, pitkä villainen miesten vyö’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja