rau­dus­jää

Jaa
Viittaa artikkeliin

9 kirjainta

sisältää sanat: raudus + jää

Merkitys

  1. teräsjää

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan rauta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: ← germaaninen (? tai kantaskandinaavi) *rauđan-, vertaa muinaisnorja islanti rauði ’suomalmi, josta rautaa sulatettiin’; todennäköisesti samaa sanuetta kuin muinaisnorja rauðr, islanti rauður, nykynorja raud, nykyruotsi röd ’punainen’; muinaisnorja sanan rauða ’punainen väri’ vastineita ovat mahdollisesti myös liettua raudà ’punainen väri’ ja slaavilainen ruda ’malmi, metalli’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrauta ’rauta; hevosen kenkä; (mon.) kuolaimet’, rautain ’rautainen’, rautiain ’rauduskoivu’, rautatē ’rautatie’
karjalarauta ’rauta; raudasta tehty esine; (mon.) raudat, kuolaimet, kahleet’, rautaine, rauvikko ’raudikko’, rauvas-, rauvis-, rauvuskoivu, rauvusjeä, rautatie
lyydiraud(e̮) ’rauta; (mon.) kuolaimet’, raudaińe ’rautainen’
vepsäraud ’rauta; tulusrauta; (mon.) keritsimet’, raudaińe ’rautainen’
vatjarauta ’rauta’, raute̮n ’rautainen’
viroraud (g. raua) ’rauta; (mon.) kahleet’, raudne ’rautainen’, raudjas ’raudikko’, raudtee ’rautatie’
liivirōda ’rauta’, roudi ’rautainen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

–(tai kantasuomi →) saame ruowˈde ’rauta’ (pohjoissaame rawˈde (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’seppä’ ← suomi rautio)

Lue myös Kotuksen kirjoitus koivu.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Raudusjää. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/raudusjää