- Alkuperä
- Lainasana (myöhäinen muinaisruotsi: sälle)
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala
Lainalähde: ← myöhäinen muinaisruotsi sälle ’oppipoika; kulkuri; laiska mies’, nykyruotsi sälle ’veitikka, velikulta’ ← keskialasaksa selle ’toveri; kisälli; aliopettaja’ (josta → viro sell (g. ‑i) ’kisälli’) ← germaaninen *saljan-, johd. sanasta sal ’huone’; alkumerk. ’huonetoveri’. Myöhempi laina samalta taholta on kisälli, katso tätä.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | sälli ’sälli, kulkuri, laiskuri’ (← suomi) |
|---|
Helsingin slangissa
sälli ’poika, nuori mies, kaveri, tyyppi; katupoika, sakilainen’
murresana, joka ← ruotsi sälle ’kaveri, toveri, nuori mies’ (← keskialasaksa selle = keskiyläsaksa selle, geselle ’toveri’, alkuaan ’huonetoveri’ sanasta sal ’huone’); toista reittiä on samasta sanasta tullut sälli, kisälli ’oppipoika’ (ruotsi gesäll ’kumppani; kisälli’).