soi­din

substantiivi/ˈsoi̯din/
Jaa
Viittaa artikkeliin

soi-din (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: soida

Merkitys

  1. eläimillä parittelua edeltävää käyttäytymistä

Esimerkkilauseet

Ja louhikko kangas se leikistä raikui, Ja soitimen naurusta metsiköt kaikui.
— Gustaf Fröding, Valittuja runoja
En voi nyt tilanpuutteen takiakaan kertoa hänen sangen vilkkaasta kuvauksestaan metson ja teeren soitimista, joista jälkimmäinen alkaa, "kun se rastas rupee puhumaan, joka puhuu niin monta kieltä, että oikein naurattaa".
— A. Th. Böök, Mailta ja vesiltä
Monet ovat kosketusetäisyydellä ainoastaan lisääntymiskaudella, ääritapauksina soidin ja parittelu, toiset taas ovat varsin sosiaalisia ja elävät luontaisesti yhdyskunnassa, tässä ääripäässä muurahaiset, mehiläiset ja termiitit.
— Wikipedia: Eläinten käyttäytyminen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan soidin lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Nyt saatat metson soitimelta ampua, jos tehtäväsi tunnet ja — maltillisena pysyt.
— Oskari Hynninen, Metsolassa
Mutta sitten keväällä, paraana soitimen aikana, on lappalaisella oikea linnustamiskiihko.
— Samuli Paulaharju, Kolttain mailta

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan soida yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

On oletettu, että tähän yhteyteen kuuluisivat myös:

Toisaalta on arveltu, että itämerensuomi-saamelaiset sanat eivät kuulu muiden main. etäsukukielten sanojen yhteyteen ja merk:n kehitys on ollut päinvastainen (vertaa kehitys ’puhaltaa’ → ’puhua’, katso puhua). Siinä tapauksessa, että tämä merk:n kehitys on hyvin vanha, myös marin ja ugrilaisten kielten sanat voisivat kuulua tähän. Lähtökohtana voisi olla onomat.-deskr. nopean liikkeen ja sen synnyttämän äänen kuvaus (kulkuneuvo, keppi, soittimen kieli). Vertaa myös soihtu, soimata ja sojo.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensoittā ’soittaa; kulkea, mennä nopeasti’, soittu ’soitin, soittoväline’
karjalasoija ’soida; olla soitimella’, šoija ’soida; raksuttaa; kalkkaa; vinkua; viuhua’, soittoa ’soittaa soitinta tai kelloa; soida (kello); suhista (korva), tykyttää (suoni); mennä, liikkua nopeasti’, soittu ’soitin’, soitto ’sama merkitys; soitto’
lyydisoittoa ’soittaa; tykyttää (valtimo)’, soitto ’harmonikka’
vepsäsoitta ’soittaa torvea, pilliä; (K myös) lyödä jymäyttää’, soit ’soittopilli’
vatjase̮ittā ’riidellä, haukkua’, se̮ite̮lla ’sama merkitys’, (vatjan Kukkosin murre) soittā ’soittaa; kulkea (hevosella, veneellä)’
virosõita ’ajaa, ajella’, sõit ’ajo, ajelu; matka’, sõidelda ’torua, moittia, riidellä’
liivise̮itə ’nuhdella’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoggjât ’soida’, čuojâtit ’soittaa’ (pohjoissaame soaiˈtet (inarinsaame) ’soittaa; soittaa puhelimella’ ← suomi).

Vertailukohtia

–? länsimari ša-, šo-: (johd.) šaktem, itämari šoktem ’soittaa; soida, kuulua’
etelämansietelämansi itämansi soj, länsimansi pohjoismansi suj ’puhe; ääni; huuto, meteli; sanoma, maine’
itähantiitähanti sö̆j, etelähanti sĕj, pohjoishanti sĭj ’ääni, puhe; huhu; tieto’ (→ pohjoismansi sij ’sama merkitys’)
–? unkari zaj ’melu, hälinä’; silloin soimisen merk. olisi primaari ja itämerensuomalaisissa kielissä tavattava merk. ’ajaa, ajattaa; moittia’ edellisestä kehittynyt.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.courtship

Englanninkieliset vastineet

  • courtship

Esiintymistiheys

1 106 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
1.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33 (kytkin), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: soitimella 40 % · soidin 27 % · soitimen 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oidin

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Soidin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/soidin