sork­ka

substantiivi/ˈsorkːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sork-ka (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 19 972. yleisin sana

Merkitykset

  1. parivarpaisen kavioeläimen jalan alaosaLehmän sorkka, sian sorkka, pukin sorkka.
  2. naulahahloVasaran sorkkapää on naulojen kiskomista varten.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hiien ukko, Hiien akka, Helvetin tulinen parta, Tuoppas vuoresta väkeä, Mäen päältä myhkyröitä, Tämän paltin painajaksi, Ankaran asettajaksi, Jott' ei sorkka suosta nouse, Kavio kovasta maasta!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Juutas saa sen sorkista, ja roiskis, aitan salvaimeen!
— Joel Lehtonen, Putkinotko
Suden perusruokaa ovat suurikokoiset sorkka - ja kavioeläimet kuten hirvi, mutta sudet syövät myös pieniä eläimiä, karjaa, haaskoja ja jätteitä.
— Wikipedia: Susi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sorkka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Ne voivat syödä ja sulattaa myös luut, sarvet, sorkat ja hampaat.
— Wikipedia: Täplähyeena
Jokainen lammas polki terävillä sorkillaan kynnyksen alla olevaa säkkiä, jossa Jalo reuhtoi irtipäästäkseen.
— Sulo-Weikko Pekkola, Heittääpi suolavettä — ynnä muutakin
Isännät ja torpparit meille viimeistä sorkkaa myöten.
— Lauri Haarla, Halveksittu mies
Karjassa oli kaksi vasikkaakin, nepäs vasta pistivät sorkat allensa oikaisten koipikolonsa.
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 1

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi

myös ’eräs solmu, kaksoispolvi’

Tähän varmaan myös deskr.-sävyiset sorkkia, sörkkiä ’kaivella, ronkkia’, sorkata ’sama merkitys’

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensorkka ’sorkka’, siansorkka ’surmansilmukka’
karjalasorkka ’sorkka, koipi’, sijansorkka ’eräs solmu, kaksoispolvi’
lyydisork(ke̮) ’sorkka, sääri’, šigansork ’eräs solmu’
vatja(vatjan Kukkosin murre) sorkka, (Tsv) sork ’sorkka’, (vatjan Kukkosin murre) siā sorkka, (Tsv) siga sork ’kaksoissolmu, ‑polvi’
virosõrg (g. sõra) ’sorkka’, seasõrg ’kaksoispolvi’
liivisē̮rga ’sorkan vako’

(suomi → nykyruotsi murt. Suomi sorkko, sorkk ’teurastetun eläimen jalka’).

Lähisukukielissä

karjalasorkkuo ’kulkea, rämpiä’
virosorkida, sorgata ’tökätä, pistellä’
liivitšorkə, tšokārtə ’pistää’

joilla on kuitenkin yhtymäkohtia muihin merk:ltään ja äänneasultaan samanlaisiin v:eihin (vertaa esimerkiksi sohia, törkätä). Katso myös sorppa.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.cloven hoof, hoof, trotters, claw
  • ruotsiklöv, pen
  • esp.pezuña
  • virosõrk
  • puolaracica

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • cloven foot
  • peen
  • cloven hoof
  • hoof
  • trotters
  • claw

Esiintymistiheys

5 334 esiintymää · 2.0 / milj.

Suomi24
2.1
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
2.5
Wikipedia
2.3
Reddit
0.9
Tekstitykset
2.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: sorkat 33 % · sorkkia 24 % · sorkka 19 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-orkːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sorkka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sorkka