- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan veri yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 9 muuta kieltä
katso erikseen vertyä
Vastineet sukukielissä (15 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | veri, verestǟ ’haavoittaa’ |
|---|---|
| karjala | veri, veres, veresteä, verevä, verine ’verinen, punoittava; (kuv.) kova, hirvittävä’ |
| lyydi | veri, verez ’tuore, uusi’, verińe ’verinen’ |
| vepsä | veŕi ’veri’, verez ’tuore; verinen’, verestada ’verestää, virkistää, tuoreuttaa; tahrata vereen’ |
| vatja | veri, verekaz ’verinen’, (Tsv) verissä ’tahrata vereen, vuodattaa verta’ |
| viro | veri (g. vere), verine ’verinen’, verev ’helakan punainen, veripunainen, ‑ruskea’, veristada ’veristää, verestää’ |
| liivi | veʾr ’veri’, veʾrri ’verinen’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | vârrâ ’veri’, pohjoissaame vârâs (ruotsinsaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’veres, tuore’, pohjoissaame vârˈdet (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’vuotaa verta’ |
|---|---|
| mordva | v́er ’veri’ |
| länsimari | länsimari wər, itämari wür |
| udmurtti, komi | vir ’sama merkitys’ |
| etelämansi | etelämansi wür, itämansi wiγr, länsimansi wür ’sama merkitys’, pohjoismansi wiγr ’punainen’, itämansi wärtmət-, wärəmt- ’punertua’ |
| itähanti | itähanti etelähanti wĕr, pohjoishanti wur ’veri’ |
| unkari | vér ’veri’, vörös, veres ’punainen’, testvér ’sisarus’ (test ’ruumis, vartalo’). |
Samaa juurta olevia sanoja
Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen *sHi-nu, vertaa muinaisyläsaksa sena-wa, nykysaksa Sehne ’jänne’, avesta hinu- ’side, kytkyt’.
Aiemmin esitetyt vertailut indoeurooppalainen sanaan *snēų-(e)r (tai »esi-indoeurooppalainen» *sen-, vertaa esimerkiksi muinaisintia snā́van ’jänne, hermo, lihas’, avesta snāvar ’jänne, nuora’, kreikka neũron, latina nervus ’hermo’) ovat äänt. kannalta hylättäviä.
Vastineet sukukielissä (22 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sōni ’suoni’, elosōni ’valtimo’ |
|---|---|
| karjala | suoni ’suoni, jänne; suoli; puun syy’, suonie ’peittyä seittiin (maa)’, suonistoa ’vetää suonta’ |
| lyydi | suoń(i) ’suoni, jänne; suoli; puun syy’ |
| vepsä | soń ’suoni, jänne’ |
| vatja | sōni ’(veri)suoni’ |
| viro | soon ’(veri-, vesi)suoni; jänne; lihas; ura, uurre, varho’ |
| liivi | sūoń ’suoni’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | suodnâ ’jänne, jännerihma; (In Ko Kld T myös) suoni’ |
|---|---|
| mordva | san ’suoni; jänne’ |
| mari | šün ’jänne’ |
| udmurtti | se̮n ’sama merkitys’ |
| komi | se̮n ’suoni; jänne’ |
| etelämansi | etelämansi tɛ̮̄n, itämansi tān, länsimansi tē̮n, pohjoismansi tān ’suoni, jänne; soittimen kieli’ |
| itähanti | itähanti lan, etelähanti ton, pohjoishanti lan, ᴧɔn ’suoni, jänne’ |
| unkari | ín ’jänne’ |
| nenetsi | tenʾ ’jänne, jännerihma’ |
| enetsi | tīʾ ’jänne’ |
| nganasani | taŋa ’sama merkitys’ |
| selkuppi | tšen |
| kamassi | ten |
| koibaali | tan |
| matori | ten ’suoni; jänne’ |