vir­ra­ta

verbi/ˈʋirːɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vir-ra-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 3 141. yleisin sana

Johdettu sanasta: virta

Merkitys

  1. (nesteestä) liikkua, vuotaa

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Heti maalle tullessa viittoi suuri huvipaikka, joka siinä koko lahdelmaa vallitsi, tulijoita luokseen houkutellen, kaikki portit selkko selällään, ja hyppysoiton säveleet virtasivat sieltä menijätä vastaan.
— Jonas Lie, Elinkautinen
Viulut ja monet violonsellot; kaikissa sordiini-sävel virraten ohi kuin suuri, kohiseva joki, se, johon kaikki mahtuu ja jonka syvyydessä kaikki saa rauhan.
— Thomas P. Krag, Gunvor Kjeld papin tytär
Puistossa on kanava, joka etenee kohti horisonttia vesiputousten sarjana, ja suihkulähteitä, jotka virtaavat puutarha -altaisiin.
— Wikipedia: Casertan palatsi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan virrata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hänen kyyneleensä virtasivat sitä runsaammin kun hän tiesi olevansa aivan syytön.
— Viktor von Falk, Kuningatar Dragan rakkausseikkailut
Hän juoksi huoneesensa, sulkeutui sinne ja antoi kyynelien vapaasti virrata.
— Aleksander Pushkin, Aatelisrosvo Dubrovskij
Mutta älä haaveile, että suonissasi virtaisi jonkun espanjalaisen grandin verta.
— Vilho Helanen, Ylioppilas lehtorinnaamion takana

Etymologia

1virrata1 – liukua, luisua; vieriä, pyöriä

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: virra)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan firrata yhteydessä

Lähtökohta: ← nykyruotsi murt. virra ’paiskata, luiskahtaa, liitää sivuun (esimerkiksi reki), kaataa, heilua edestakaisin’, huomaa myös nykyruotsi murt. firr(a) ’heilua tai heilahtaa ympäri’.

Samaa juurta olevia sanoja

2virrata2 – (nesteistä, kaasuista tms.:) juosta, valua, vuotaa, norua

Sanakirjassa
Käsitellään sanan virta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro

Lähtökohta: mahdollisesti joko ← balttilainen, vertaa liettua vir̃tis ’(vesi)pyörre’, vìrti ’kiehua, porista’, tai tätä vanhemmasta indoeurooppalainen lähteestä (lähinnä baltoslaavin *virta (slaavilainen vĭrtŭ) tai *virtā (slaavilainen vĭrta)).

Myös omap. alkuperää on pidetty mahdollisena, vertaa viri ja virkeä. — suomi → pohjoissaame virˈde (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’virta, vuolle, vuolas joki’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvirta ’meren, joen virta’, virrata ’virrata’
karjalavirta ’virtaus, virranjuoksu’, virrata ’juosta (vesi)’
lyydivird ’virta’, virdatoińe ’tyyni (kohta joessa)’
vatjavirta ’virta’, virtān (prs.; August Ahlqvistin aineistosta), virtama ’virrata’
virovirrata ’kuohua, väreillä (neste)’

Englanninkieliset vastineet

  • flow
  • lave
  • emanate
  • regurgitate
  • surge
  • pour
  • course
  • feed

Esiintymistiheys

71 644 esiintymää · 27.3 / milj.

Suomi24
24.8
Sanomalehdet
21.5
Aikakauslehdet
28.2
Wikipedia
112.4
Reddit
18.4
Tekstitykset
30.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi K

Yleisimmät: virtaa 60 % · virrata 9 % · virtasi 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin virrata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävirtaanvirtasinolen virrannutolin virrannut
sinävirtaatvirtasitolet virrannutolit virrannut
hänvirtaavirtasion virrannutoli virrannut
mevirtaammevirtasimmeolemme virranneetolimme virranneet
tevirtaattevirtasitteolette virranneetolitte virranneet
hevirtaavatvirtasivatovat virranneetolivat virranneet
passiivivirrataanvirrattiinon virrattuoli virrattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävirtaisinolisin virrannut
sinävirtaisitolisit virrannut
hänvirtaisiolisi virrannut
mevirtaisimmeolisimme virranneet
tevirtaisitteolisitte virranneet
hevirtaisivatolisivat virranneet
passiivivirrattaisiinolisi virrattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinävirtaa—
hänvirratkoonolkoon virrannut
mevirratkaamme—
tevirratkaa—
hevirratkootolkoot virranneet
passiivivirrattakoonolkoon virrattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävirrannenlienen virrannut
sinävirrannetlienet virrannut
hänvirranneelienee virrannut
mevirrannemmelienemme virranneet
tevirrannettelienette virranneet
hevirrannevatlienevät virranneet
passiivivirrattaneenlienee virrattu

Infinitiivit

1. infinitiivivirrata
1. inf. pitkä muotovirratakseen
2. inf. inessiivivirratessa
2. inf. inessiivi, passiivivirrattaessa
2. inf. instruktiivivirraten
3. inf. inessiivivirtaamassa
3. inf. elatiivivirtaamasta
3. inf. illatiivivirtaamaan
3. inf. adessiivivirtaamalla
3. inf. abessiivivirtaamatta
3. inf. instruktiivivirtaaman
4. infinitiivivirtaaminen
5. infinitiivivirtaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivirtaava
Passiivin 1. partisiippivirrattava
Aktiivin 2. partisiippivirrannut
Passiivin 2. partisiippivirrattu
Agenttipartisiippivirtaama
Kieltopartisiippivirtaamaton

Riimit

-irːɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Virrata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/virrata