- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan suu yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
(vertaa suutia2), katso erikseen suistaa, suitset, suukko
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sū ’suu’ |
|---|---|
| karjala | suu, suulas, suulastoa ’suudella’, suuvella (myt.) ’pilata varsinkin kehumalla, kiittämällä tai katsoa pahalla silmällä; suudella’, suuve ’heinät ja oljet, jotka jäävät eläimiltä syömättä’ |
| lyydi | sū ’(ihmisen, eläimen, kuopan, uunin) suu’ |
| vepsä | su, sū ’suu’ |
| vatja | sū ’sama merkitys; etuosa’ |
| viro | suu ’suu; aukko’ |
| liivi | sū ’suu (myös uunin, säkin, joen); kita, aukko’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| eteläsaame | eteläsaame tjuvve (ruotsinsaame) ’ruokatorvi; ääni, koiran haukunta (murt.); kurkku; joen uoma’ (LÖ), (tähän ehkä myös pohjoissaame čoddâ (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kurkku, nielu, ruokatorvi’) |
|---|---|
| mari | šu: im-šu, imə̑-šu ’neulansilmä’ |
| – | ? udmurtti śu-: śuez kwaśmɛ ’häntä janottaa (»suunsa kuivuu»)’, śu-kaś ’kalja’ |
| – | ? komi śu-ke̮ś ’kalja; juoma’, ś. kośmi̮ni̮ ’janottaa’ (kośmi̮ni̮ ’ ’kuivua’) |
| itämansi | itämansi länsimansi pohjoismansi sunt ’(joen, tynnyrin) suu; suuaukko; kynnys’, pohjoismansi sūp ’suu’ |
| unkari | száj, (vanh.) szá ’suu (myös astian, säkin)’, szád ’(esimerkiksi luolan, padan, tynnyrin) suu, ‑aukko; tapinreikä’ |
| – | ? nenetsi śo ’ruokatorvi; (esimerkiksi pullon) kaula; (joen) suu’ |
| enetsi | sū, sō, so ’kurkku’ |
| selkuppi | (johd.) suolj, sói, soi ’kurkku, kaula; ääni; joen suu’ |
| kamassi | soj (johd.) ’kaula, kurkku’. |