suu­las

adjektiivi/ˈsuːlɑs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suu-las (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: suu

Merkitys

  1. paljon puhuva

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

On päivä kirkkain ja taivas kuulain, soi soitto sirkkain, on suhu suulain, on lehto lempein, ja vihrein puu nyt kauniimmaksi vain kirkastuu.
— Larin-Kyösti, Lauluja rakkaudesta
Jo voimatonna raukee viime suulas, vain lännen leyhy lempeä nyt soittaa, yö kaikkoo, kaikkiall' on siinto kuulas, päiv' ihmeisenä, korkeana koittaa.
— Kössi Kaatra, Alhaisolauluja
Toisen arvostelijan mukaan "hiljavaltosmainen" komedia sisältää iloisia, ylimielisiä rasavillityttöjä, piippua polttavia nuoria agronomeja, mielisteleviä kaupunkilaisnuorukaisia ja suulaita kotiapulaisia.
— Wikipedia: Kilroy sen teki

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suulas lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Lemminkäisen häät esimerkiksi olisivat kansankomediassa kuvattavat, "Haastelevat kuuset", "Suulas akka" y.m.
— Eliel Aspelin-Haapkylä, Suomalaisen teatterin historia I
Kyllä toisella kerralla olen lähempänä, kun Kustaa tulee, sinä suulas tyttö!
— Väinö Kataja, Kokouksesta palattua

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan suu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä

(vertaa suutia2), katso erikseen suistaa, suitset, suukko

Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensū ’suu’
karjalasuu, suulas, suulastoa ’suudella’, suuvella (myt.) ’pilata varsinkin kehumalla, kiittämällä tai katsoa pahalla silmällä; suudella’, suuve ’heinät ja oljet, jotka jäävät eläimiltä syömättä’
lyydisū ’(ihmisen, eläimen, kuopan, uunin) suu’
vepsäsu, sū ’suu’
vatjasū ’sama merkitys; etuosa’
virosuu ’suu; aukko’
liivisū ’suu (myös uunin, säkin, joen); kita, aukko’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame tjuvve (ruotsinsaame) ’ruokatorvi; ääni, koiran haukunta (murt.); kurkku; joen uoma’ (LÖ), (tähän ehkä myös pohjoissaame čoddâ (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kurkku, nielu, ruokatorvi’)
marišu: im-šu, imə̑-šu ’neulansilmä’
–? udmurtti śu-: śuez kwaśmɛ ’häntä janottaa (»suunsa kuivuu»)’, śu-kaś ’kalja’
–? komi śu-ke̮ś ’kalja; juoma’, ś. kośmi̮ni̮ ’janottaa’ (kośmi̮ni̮ ’ ’kuivua’)
itämansiitämansi länsimansi pohjoismansi sunt ’(joen, tynnyrin) suu; suuaukko; kynnys’, pohjoismansi sūp ’suu’
unkariszáj, (vanh.) szá ’suu (myös astian, säkin)’, szád ’(esimerkiksi luolan, padan, tynnyrin) suu, ‑aukko; tapinreikä’
–? nenetsi śo ’ruokatorvi; (esimerkiksi pullon) kaula; (joen) suu’
enetsisū, sō, so ’kurkku’
selkuppi(johd.) suolj, sói, soi ’kurkku, kaula; ääni; joen suu’
kamassisoj (johd.) ’kaula, kurkku’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Englanninkieliset vastineet

  • newsy

Esiintymistiheys

1 722 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 41 (vieras)

Yleisimmät: suulas 62 % · suulaita 13 % · suulaat 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: suulas – suulaampi – suulain

Riimit

-uːlɑs

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suulas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suulas