suu­la­ki

substantiivi/ˈsuːˌlɑki/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suu-la-ki (3 tavua) · 7 kirjainta

Yhdyssana: suu + laki

Merkitys

  1. (anatomia)suuontelon katto, joka jakautuu kovaan ja pehmeään suulakeenSuulaki erottaa nenäontelon suuontelosta.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kunnon rouva, joka oli herkkä kaikelle, mikä kutkutti hänen suulakeaan tai pientä ylpeyttään, olisi tarpeen tullen tyytynyt niihin huudahduksiinkin, joilla Gilbert pöydässä ylisteli emännän mainiota keittotaitoa.
— Alexandre Dumas, Neiti de Taverney
Hän koetti huutaa, mutta kieli tarttui suulakeen.
— Veikko Korhonen, Häpeä
Sylkeä erittyy myös pienistä sylkirauhasista, joita on kaikkialla ylähengitysteiden limakalvojen alueella, eniten suulaessa ja alahuulen sisäpinnalla.
— Wikipedia: Sylki

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suulaki lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Nieltäessä pehmeä suulaki nousee ylös sulkien ruokapalalta tien nenänieluun.
— Wikipedia: Nieleminen
Hän koetti huutaa, mutta kieli tarttui suulakeen.
— Veikko Korhonen, Häpeä

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan suu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä

(vertaa suutia2), katso erikseen suistaa, suitset, suukko

Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensū ’suu’
karjalasuu, suulas, suulastoa ’suudella’, suuvella (myt.) ’pilata varsinkin kehumalla, kiittämällä tai katsoa pahalla silmällä; suudella’, suuve ’heinät ja oljet, jotka jäävät eläimiltä syömättä’
lyydisū ’(ihmisen, eläimen, kuopan, uunin) suu’
vepsäsu, sū ’suu’
vatjasū ’sama merkitys; etuosa’
virosuu ’suu; aukko’
liivisū ’suu (myös uunin, säkin, joen); kita, aukko’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame tjuvve (ruotsinsaame) ’ruokatorvi; ääni, koiran haukunta (murt.); kurkku; joen uoma’ (LÖ), (tähän ehkä myös pohjoissaame čoddâ (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kurkku, nielu, ruokatorvi’)
marišu: im-šu, imə̑-šu ’neulansilmä’
–? udmurtti śu-: śuez kwaśmɛ ’häntä janottaa (»suunsa kuivuu»)’, śu-kaś ’kalja’
–? komi śu-ke̮ś ’kalja; juoma’, ś. kośmi̮ni̮ ’janottaa’ (kośmi̮ni̮ ’ ’kuivua’)
itämansiitämansi länsimansi pohjoismansi sunt ’(joen, tynnyrin) suu; suuaukko; kynnys’, pohjoismansi sūp ’suu’
unkariszáj, (vanh.) szá ’suu (myös astian, säkin)’, szád ’(esimerkiksi luolan, padan, tynnyrin) suu, ‑aukko; tapinreikä’
–? nenetsi śo ’ruokatorvi; (esimerkiksi pullon) kaula; (joen) suu’
enetsisū, sō, so ’kurkku’
selkuppi(johd.) suolj, sói, soi ’kurkku, kaula; ääni; joen suu’
kamassisoj (johd.) ’kaula, kurkku’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.palate, roof of the mouth
  • ruotsigom (yl)
  • saksaGaumen (m)
  • ranskapalais (m)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • palate
  • roof of the mouth

Esiintymistiheys

270 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.7
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 7 (ovi), vokaalivaihtelutyyppi D

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑki

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suulaki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suulaki