taus

substantiivi/ˈtɑu̯s/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 4 kirjainta · Suomen kielen 8 720. yleisin sana

Merkitykset

  1. takainen alue, taustaPikkuvarsan korvain tausten sanotaan olevan märät.
  2. esineen takapuoliKaapin taustaan on kertynyt pölyä.

Esimerkkilauseet

On painunut marskin mahtava pää, On kuollut Kuitian Klaus; Taas Suomi helpommin hengittää, Savon, Hämeen ja Pohjan taus.
— Valter Juva, Runoja
Kaupinkankaan laidassa oli musta metsä, ja metsän pimentoon haarautui kirkkotiestä ikivanha Äijäntie, Pirun keisitiä, joka pitkin petäjäistä kankaanselkää veti aina Haapakrouvin riihen tauksille sekä Pöyhöseen ja Liinamaan rannalle.
— Samuli Paulaharju, Härmän aukeilta
Tauskin tunnetuimpia soolokappaleita ovat muun muassa "Ilman sua", "Sinä vain", "Haavemaa", "Enkeli minulle kuiskaa", "Niin minä sinulle kuulun" ja "Minä jumaloin sinua".
— Wikipedia: Tauski Peltonen

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan taka- yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä

Arveltu johd:ksi pron.-vartalosta ta-, katso taa2; lähinnä nenetsin sanojen tähän viittaava merk. voi myös olla kielessä tapahtunutta myöhäistä sanojen sekoittumista toisiinsa.

Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentakkā, takkān, takkāks ’takaa, takana, taa’; (korvan) takkuus ’korvantaus’
karjalataka ’takana; takaa’, takana; takaine ’‑takainen, taka-’, takaisin ’takaisin; takaperin’, takimaine
lyyditaga-: tagad́alg ’takajalka’, ‑raiv(o), ‑perin; taga ’takana, takaa, taakse’, tagatši ’taitse; takia; sijasta; puolesta’, tagažin, tagaižih ’takaisin; taakse’
vepsätaga- ’taka-’: tagajuŕ, ‑rai ’takaraivo’, ‑päi ’takaa’, taga ’takana, takaa, taakse; (jkn) puolisona, puolisoksi’, tagan(a) ’taakse’, tagaz(e̮) ’takaisin’
vatjataka-: yhd. takaperi, ‑pōli ’takapuoli’, takana, takanna ’takana, perässä’, takā ’takaa, perästä’, tagā (← *taγan) ’taa(kse)’
virotaga-: tagamaa ’takamaa’, taga (murt. tagan, tagas, tagah) ’takana’, taha ’taakse’
liivitagā-: tagā(n) ’takana, taakse’, tagānd(ə), ‑st ’takaa’, taʾggi ’takainen, taka-; taus’, taʾggiž, tāʾgiž ’takaisin’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameduokke ’takana oleva paikka, taus’: luulajansaame tuokēn (iness.; pohjoissaame murt., eteläsaame uumajansaame) ’takana; hallussa, huostassa; (jnk matkan) päässä, (jnk ajan) päästä, kuluttua’, pohjoissaame duokken (ess.; inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’sama merkitys; takaa; hallusta; (Kld myös) takia’, pohjoissaame duokkai (ill., murt. lat.; eteläsaame uumajansaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’taakse; haltuun’
nenetsit́aχāʾ ’taakse; sinne’, t́āχana ’takana; siellä’, t́āχād ’takaa; sieltä’
enetsitehone, tahone ’takana’, tahaʾ ’taakse’
nganasanitaka ’takana oleva; takasivu’, takana ’takana’, takada ’takaa’, takaŋ ’taakse’
selkuppitak, tag ’takana (oleva)’, takt, tag, tā ’taakse’, takkan, tagan, tān ’takana; takaa’
kamassitakkə̑n ’takana; taakse’, taktə̑ ’takaa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentaus, korvan taukset
karjalatavus ’tausta; omaisuus’, tavusta ’tausta’, tavustuo ’kertyä, karttua’
vepsätagus ’kantapää’
vatjataguz ’taus’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameduoǥaš (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’varat, omaisuus’

. Johd. sanasta taka-, katso tätä.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

17 341 esiintymää · 6.6 / milj.

Suomi24
6.9
Sanomalehdet
4.4
Aikakauslehdet
11.8
Wikipedia
3.0
Reddit
8.1
Tekstitykset
2.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: tausta 94 % · taus 4 % · tauksen 1 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Taus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/taus