tou­ko

erisnimi, substantiivi/ˈtou̯ko/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tou-ko (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 12 999. yleisin sana

Merkitykset

substantiivi

  1. keväällä kylvetty, kasvamassa oleva vilja
  2. kevätkylvöNyt on toukojen aika.

erisnimi

  1. harvinainen

Esimerkkilauseet

A. Pyhä Ilja kormelitsa, ylös touot kasvattele, ales lehmät lypsättele!
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Ei sanat puhellen puuttu, (I: 45.) virret laulain ei vähene; sanat puuttuut saamatuutta, virret viikon laulamatta; — 5 eihän leipä syyen puutu, leipä puuttuu saamatuutta, raha saamatt' ei sikiä, leipä ei kasva kyntämättä, kylvämätt' ei touko kasva.
— Adolf Neovius, Parasken runot
Poikasia syntyy runsaimmin touko -kesäkuussa, lounaismonsuunien aikaan, sekä marraskuussa, jolloin koillismonsuunit ovat vallitsevia.
— Wikipedia: Nilgirinlanguri

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan touko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä pohjusmarja on kypsä syyskuussa.
— Wikipedia: Puolukka
Pane leipään puoleks petäjäistä, Veihän naapurimme touon halla.
— Paavo Cajander, Runoelmia
Sitä hetkeä valmistaaksesi tyydy nyt panemaan leipään puolet petäjäistä, naapurisi touon on vienyt halla.
— Elias Simojoki, Palava pensas
Muniminen tapahtuu touko-kesäkuussa ja toukat kuoriutuvat parin viikon kuluessa veden lämpötilasta riippuen.
— Wikipedia: Rupimanteri

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
et. itä- ja hämäläismurteet sekä ymp.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, ersämordva ja 3 muuta kieltä

(katso mettinen1)

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentouko ’kevätviljat (kaura, ohra ja vehnä)’
karjalatouko ’kevätvilja, oras; kevätkylvö’
lyyditoug ’touko, suvivilja, kylvetty kaura ja ohra’
vatjate̮uko ’touko’
virotõug (g. tõu) ’touko’

(suomi → inarinsaame tovkkomȧȧnu ’toukokuu’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva tundo, mokšamordva tunda ’kevät; keväällä’
–? udmurtti tud-: tud-vu ’tulva’ (vu ’vesi’), tuli̮s, tuwi̮s ’kevät; keväällä’
–? komi tuni̮, tuli̮ni̮ ’lisääntyä; nousta (vesi)’, tuli̮s ’kevät’
itämansiitämansi länsimansi tūjə, pohjoismansi tūja ’kevät’
itähantiitähanti toγ, toγi̮, etelähanti täwə, pohjoishanti tɔw, tɔwĭ, tăwi ’kevät’
unkaritavasz ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus toukokuu.

Esiintymistiheys

9 891 esiintymää · 3.8 / milj.

Suomi24
3.8
Sanomalehdet
5.6
Aikakauslehdet
6.9
Wikipedia
2.3
Reddit
9.3
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: touko 99 % · touon 1 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ouko

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Touko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/touko